Sahkon kauppapaikalla mittavat työllisyysvaikutukset

Sahkon kauppapaikan toteuttaminen Huittisissa merkitsee karkeasti arvioiden 30 miljoonan euron investointia talonrakennukseen. Rakentamiseen syntyy 250 henkilötyövuoden välitön työllisyysvaikutus. Päivittäistavara- ja erikoiskaupan toiminnot työllistävät kaupan alalla noin 200 työntekijää. Osa toiminnoista siirtyy Sahkoon todennäköisesti muualta kaupungista, joten nettotyöllisyysvaikutus on tätä pienempi.
Uuden kauppapaikan syntyminen etenee Huittisissa myötätuulessa, sillä kaupunginvaltuusto hyväksyi alueen asemakaavan maanantaina. Valtateiden 2 ja 12 risteyksen tuntumassa olevalle 10 hehtaarin suuruiselle alueelle tavoitellaan seudullisesti merkittävää kaupallista kokonaisuutta, jolla on puitteita 22 000 kerrosneliömetrin edestä.
Kauppapaikka on suunniteltu toteutettavaksi kahdessa vaiheessa, joista ensimmäisessä rakentuvat laajan tavaravalikoiman myymälä sekä hypermarket. Tavoitteena lisäksi on, että kaupungin keskusta ja Sahko muodostavat yhdessä vetovoimaisen kokonaisuuden.

Kerrosalaa tarkistettiin

Kaupunki hioi hyväksyttäväksi tullutta asemaakaavaa vielä loppusuoralla päivittäistavarakaupan kerrosalan osalta. Kerrosala saa päätöksen mukaan nyt olla enintään 2 500 kerrosneliömetriä. Sahkoon mahdollisesti sijoittuva päivittäistavaramyymälä korvaa paikkakunnalla jo toimineen yksikön, joten päivittäistavarakaupan kokonaismäärä ei välttämättä kasva 2 500 kerrosneliömetriä.
Varsinais-Suomen ELY-keskus oli kiinnittänyt huomiota siihen, että kaavaluonnoksessa esitetty liikerakentamisen määrä ylittää jonkin verran vuoteen 2030 arvioidun vähittäiskaupan liiketilan tarpeen sekä päivittäistavarakaupan että erikoiskaupan osalta. Päivittäistavarakaupan osalta kaava aikoi mahdollistaa päivittäistavaran myymälän tai yksikön, jonka kerrosala on suurempi kuin 2 500 neliömetriä, mutta myyntiala jää 2 500 neliömetriin. Selvitysten mukaan laskennallinen lisätilan tarve vuoteen 2030 mennessä on noin 2 200 neliömetriä, kun huomioon otetaan ostovoiman sisäänvirtaus.
Kun lisäksi huomioidaan päivittäistavarakaupan nykyisin käytössä oleva pinta-ala sekä toteutuksen ajoituksen puuttuminen, ELY -keskus katsoi, että esillä olleelle määrälle päivittäistavaran rakennusoikeutta ei ollut esitetty perusteita. Sen mielestä päivittäistavarakaupalle osoitettua rakennusoikeutta ja sen määrää tuli vielä harkita.
Asemakaavaehdotus oli nähtävillä syys-lokakuussa. Siitä ei jätetty muistutuksia.