Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen yhdeksi kärkihankkeeksi on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen siten, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.
Asiaa varten perustettu työryhmä etsii ratkaisuja siihen, miten kaikille nuorille saadaan työelämässä tarvittavaa osaamista, miten tunnistetaan tuen tarve ja miten työvoimapalvelut saadaan kattamaan nuorten yhteiskuntatakuun haasteet. Toivottavasti hyviä ja toimivia ratkaisuja löytyy, sillä asia on äärimmäisen tärkeä maamme tulevaisuutta ajatellen.
Sastamalan koulutuskuntayhtymän toiminta-alueella rajat ylittävää yhteistyötä nuorten yhteiskuntatakuun edistämiseksi on tehty jo 10 vuoden ajan monin eri tavoin. Aiheesta voit lukea lisää sivulta 2. Merkittävää on kuitenkin se, että yhteisesti toimimalla tuloksia on saatu aikaan.
Valtaosa nuorista kykenee tekemään työhön ja koulutukseen liittyviä ratkaisuja itsenäisesti tai apua hakien. Osa nuorista kuitenkin tarvitsee tukea, jonka tarve voi johtua monenlaisista syistä. Suurimmalla osalla nuoria perusopetuksen jälkeinen nivelvaihe sujuu hyvin, ja opinnot jatkuvat toisella asteella joko ammatillisen perustutkinnon tai lukion suorittamisella. Siitäkin huolimatta vuonna 2010 perusasteen päättäneistä 64 000 nuoresta jäi vaille toisen asteen tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa noin 5 000 nuorta, joista noin 3 500 nuorta ei saanut opiskelupaikkaa yhteishaussa ja noin 1 500 nuorta ei hakenut lainkaan.
Esimerkiksi Sastamalan koulutuskuntayhtymän ammattistartin avun piirissä on tänä lukukautena ollut kuusi oppilasta, jotka olisivat kenties muuten tällä hetkellä kotona tai ajautuneet muuten liian pitkään tekemättömyyden jaksoon. Noista kuudesta yksi on jättänyt ammattistartinkin kesken, viisi on innostunut opiskelusta uudestaan. Spekuloidaanpa, että ammattistartissa olisikin 60 keskeyttänyttä. Heistä 50 pystyttäisiin auttamaan opinpolulle uudestaan. Entäpä, jos tuota apua ei olisi lainkaan tarjolla? Tutkimusten mukaan pysyvä syrjäytyminen uhkaa nuorta jo kolmessa kuukaudessa, joten varhaisen puuttumisen keinoja pitää olla käytettävissä.
********************************************************
Tiistain Aamulehdessä haastateltu Kotitalousopettajien liiton jäsen ja kotitalousopettaja perusteli, miksi kotitaloutta pitäisi opettaa enemmän. Peruskoulun kevään tuntijakouudistuksessa kotitalous ei nimittäin olisi saamassa lisätunteja. Haastateltava korosti, miten kyseinen oppiaine opettaa nuorille myös arjen hallintaa aina pyykinpesusta oman talouden pyörittämiseen. Hän kertoi, että seitsemännen luokan oppilaiden joukossa saattaa olla sellaisiakin, jotka eivät osaa laittaa hellaa päälle! Kyseinen opettaja halusi evästää tuntijaosta päättävää Valtioneuvostoa sillä, että kotitalous on oppiaine, jolla syrjäytymistä voitaisiin torjua ihan konkreettisesti. Olen asiasta samaa mieltä. Arjen hallinta on elämän peruspilari.