KOLUMNI: Tröötti tuli!

Tunnekuohuissani käytin sunnuntai-iltana jytky-sanaa Alueviestin verkkouutisessa. Jymymenestys, jättiyllätys tai vaalivoitto tuntuivat liian laimeilta. Jytkyn käytöstä tuli pyyhkeitä. Se on epäsana, hirveää, kyseenalaista suomen kieltä.

Suomen murteiden sanakirjan mukaan jytky tarkoittaa jotain suurta, vankkaa tai äänekästä. Sanaa on käytetty enemmän itä- kuin länsimurteissa, mutta myös Heikki Paunosen slangisanakirja tuntee jytkyn pamauksen tai räjähdyksen merkityksessä. Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Vesa Heikkinen toteaa jytky-sanan siirtyneen puhekielestä yleiskieleen. Sana luonnollistuu, ja siitä on tullut hovikelpoinen.

Jytky on mitä parhain odottamatonta vaalimenestystä kuvaava termi, mutta persulaahus sillä on perässään, eipä sille mitään voi. Tätä todensi Antti Rinteen häpeilevä reaktio, kun hänen huuliltaan lipsahti toive sosialidemokraattien omasta ”jyt-kys-tä”.

Perussuomalaiset jytkyttelivät Soinin johdolla joidenkin tahojen kauhistukseksi vähän liikaakin. Tappion katkeraa kalkkia ei ole mukava maiskutella, mutta verkkokeskusteluissa kritiikki lähentelee paikoitellen jo vihapuhetta.

Kansanryhmää vastaan kiihottaminen on aina väärin, teki sen sitten fasisti, kommunisti, hekkali, terroristi-hihhuli tai kirkonmies. Suomen maahanmuuttopolitiikkaa on kuitenkin voitava kritisoida ilman, että keskustelun avaamisesta lätkäistään heti rasistin leima otsaan.

Poliisi epäili taannoin kokoomuksen Harri Jaskarin syyllistyneen paritukseen ja pahoinpitelyyn. Tuomio rapsahti sakkojen muodossa lopulta laittomasta uhkauksesta. Tarkoittaako se, että kokoomuslaiset ovat rötöstelijöitä? EI. Keskustan Kauko Juhantalon sotkut muistaa moni. Tarkoittaako se, että kepulaiset ovat ketkuja? EI.

Kenellä on oikeus määritellä suvaitsevaisuuden rajat? Voiko suvaitsevainen ihminen olla suvaitsematta perussuomalaisia, niputtaa heidät yhdeksi kasvottomaksi massaksi, johon heijastaa omat pelkonsa? Kuulostaako tämä tutulta? Emmekö haluaisi, että kaikki ihmiset kohdattaisiin yksilöinä, niin mamut kuin persutkin?

En minä oikeistopopulismin noususta riemuitse. Menneisyyden haamut kuiskuttelevat korvaani. Mutta puolueet eivät ole yhtenäisiä, vaan joukko ihmisiä omine henkilöhistorioineen ja mielipiteineen. Kenen kukonnuppi tunkion korkeimmalla kohdalla kiekuu, se suurimman medianäkyvyyden saa.

Takaisin jytkyyn. Vaikka sanan käyttö vaalivoittojen yhteydessä on yleistynyt, olisi toki perin luovaa keksiä muitakin ilmaisuja tulevaisuuden varalle. ”Miten olisi perityrvääläinen pamaus tai töräys?” ehdotti eräs Facebook-kaverini. Paikallinen kirjantekijä kehoitti ammentamaan Pukinsarven Tröötöttäjistä. Kutsukaamme siis tästä lähtien sastamalalaisten yllättävää vaalimenestystä salakavalasti iskeneeksi tröötiksi.

Ehkäpä naputtelen rustaamani nettiuutisen otsikon muotoon: ”Tuli iso TRÖÖTTI: Hakanen, Nurminen ja Satonen eduskuntaan.”

Ps. Toivon tietysti, että paikallismedia ottaa laajalla rintamalla tröötin käyttöönsä. Eikä naapurilehden mainitsema täystyrväyskään ole huono vaihtoehto.

Pps. Tiedättekö mitä yhteistä on 25 000 asukkaan Sastamalalla ja 200 000 asukkaan Vantaalla? (Molemmilla on kolme kansanedustajaa.)

  • Nimetön

    On kuitenkin hyvä pohtia jokaisen puolueen linja, tärkeään asiaan. Vaikka monesta puolueesta kuuluu näitä möläytyksiä, niin puolue määrittelee oman linjansa. Eikä siinä silloin puututa yksilönvapauteen, kun kansalaiset tekevät arvioita eri puolueista.

  • Tröötöttäjä itte

    Mää kyä aattelin, että käytettäs tätä trööttiä vasta kon me ollaan voitettu Euroviisut. Elikkä ei koskaan. Vaka eisennivväliä, kuija kuistekki.

  • Nimetön

    Jytky on huono sana vain siksi kun persut ottivat sen käyttöön,voi ristus mutta se olisi maailmanmenestys jos kokoomus olisi sen tehnyt.

  • Nimetön

    Kyllä, tuo lause kertoi ihmisen ymmärtämättömyydestä ja suvaitsemattomuudesta.

  • Nimetön

    persulaahuksella maustettu jytky myös haisee, paukun myötä saattaa tulla myös lusikallinen housuun. möröthän myös tuppaavat haisemaan,

Kommentointi ei ole käytössä.