Rudolf Koivun satumaailma herää henkiin Pukstaavissa

Keskustan päiväkodin lapset tutustuivat näyttelyyn, ja riemua riitti.
Keskustan päiväkodin lapset tutustuivat näyttelyyn, ja riemua riitti.

Lasten riemunkiljahdukset johdattavat satumetsän uumeniin. Punatukkainen noita tavoittelee ohikulkijaa, puiden katveessa lymyilevät ujon uloiset peikot. Vedenväki kutsuu luokseen, mutta syvyyksissä vaanii julmannäköinen hauki ja vaaraa uhkuva tursas. Taipaleen takana häämöttää hohtava linna, kenties köyhän kuvataiteilijan, orpolapsen kaukainen unelma.

Rudolf Koivu (1890 – 1946) oli aikansa tuotteliaimpia kuvittajia, jonka siveltimen jälki on piirtynyt kokonaisten sukupolvien muistoihin. Taiteilija piirsi kirjaimellisesti elääkseen.

Pukstaavissa perjantaina 5. kesäkuuta avautuvan MieliKUVITUS – Rudolf Koivu 125 -näyttelyn arkkitehti Alexander Reichsteinin mukaan Koivun kulttuurinen perintö on suuri, mutta rikastumaan Koivu ei tuotteliaisuudestaan huolimatta päässyt. Kuollessaan hän ei omistanut edes yhtä kuvittamaansa kirjaa. Sadat originaalit olivat kustantajien hallussa. Maallista omaisuutta häneltä ei  jäänyt. Mitä nyt pari kuluneita housuja, muutama pensseli ja akvarellivärejä.

Koivu tunnetaan ehkä parhaiten lasten arjen ja kuninkaallisen loiston kuvaajana. Hän visualisoi niin aapisia kuin Grimmin satuja ja Tuhannen ja yhden yön tarinoitakin. Omaperäisimmän fantasiamaailmansa Koivu loi kuitenkin suomalaisen metsän ja metsänväen ympärille. Vaikutteita hän ammensi nuoruutensa Tyrväältä. Sastamalan seudun ympäristö teki suurkaupunki Pietarista mummonsa luokse muuttaneeseen poikaan lähtemättömän vaikutuksen.

Pukstaavin näyttelyssä satukuvitukset kasvavat juhlavuoden kunniaksi korkeiksi metsiksi, peilityyniksi vesiksi ja ihmeelliseksi palatsiksi – sadun valtakunnaksi, joka palauttaa mieleen iltasatuhetket ja lapsuuden leikit. Esillä on yli sata originaalikuvitusta Amerin kulttuurisäätiöltä, Kansallisarkistosta ja Otavan arkistosta.

Mihin Koivun kuvitusten lumo perustuu, mikä niissä kiehtoo vuosikymmen toisensa jälkeen?

”Taiteilijan syvä alitajunta juhlii kuvissa, siksi ne ovat niin voimallisia, jättävät pysyviä muistijälkiä”, Reichstein vastaa.

Näyttelyyn voi tutustua 5.6.2015 – 10.1.2016. Alle 18-vuotiaille näyttely on maksuton.

Tervetuloa satumetsään!
”Tervetuloa satumetsään”, toivottaa museoamanuenssi Minna Honkasalo.  Kaunana siintää tarunhohtoinen linna, unelma jota kohti köyhä orpopoika kulki.
Pietu Helenius ja Jimi Grönblom kuuntelevat simpukoiden puhetta, ne kertovat satuja kuninkaista ja prinsessoista, hyvän ja pahan ikiaikaisesta taistelusta.
Pietu Helenius ja Jimi Grönblom tutustuivat vedenväkeen ja kuuntelivat simpukoiden puhetta. Ne kertovat satuja kuninkaista ja prinsessoista, noidista ja peikoista, hyvän ja pahan ikiaikaisesta taistelusta.
Veden alla vaanii vaaroja.
Veden alla vaanii vaaroja. Lattiapinnalle heijastuu kuvien kavalkadi.
Hovielämää Rudolf Koivun kuvituksin.
Hovielämää Rudolf Koivun kuvituksin.
Pukstaavin yläkertaan rakennetussa palatsimiljöössä jokainen saa olla kuninkaallinen.
Pukstaavin yläkertaan rakennetussa palatsimiljöössä jokainen saa olla kuninkaallinen.
Apua, ilkein ja kammottavin on Koivun kuvituksissa usein punatukkainen noita. Tutkija epäilee Koivun kohdanneen punatukkaisen naisen, joka aiheutti hänelle trauman.
Apua, ilkein ja kammottavin on Koivun kuvituksissa usein punatukkainen noita.