Sastamalan Vammalan Pororannan leikkipaikan kupeella odotti lapsia ja yllätys viime perjantaina. Nurmikolle oli katettu lättyjä, hilloa ja mehua. Tarjoilusta vastasi Maria Kivelä, joka halusi tuottaa lapsille hyvää mieltä.
”Ajatus pikkutapahtumasta tuli siitä, että teen aika paljon ruokia tuttavaperheille. Mietin, että voisihan sitä tuntemattomia lapsiakin ilahduttaa. Kerroin asiasta Facebookissa. Vastaanotto oli yllättävän hyvä.”
Auringon hellimällä Pororannan lättypaikalla piipahti noin kolmekymmentä lasta nauttimassa Marian paistamista lätyistä.
”Tein viiden litran taikinan, josta paistoin ohuita lättyjä. Niitä tuli aika paljon, kakkutarjotin täyteen.”
Maria kertoo, että viime perjantainen Pororannan tempaus ei jää viimeiseksi.
”Sain sellaista viestiä, että vastaavia juttuja kaivataan lisää. Kesän aikana sellaisia toteutan. Olen mieluusti ihmisten kanssa tekemisissä ja kaipaan yhteisöllisyyttä, jota on nykyisin liian vähän.”
Lue Alueviestistä 11.5. miksi Maria Kivelä muutti Sastamalaan.
Ihana pyyteetön ihminen!
Kiitos Marialle!kyllä maistui
Sastamalan kylillä on vielä yhteisöllisyyttä mutta kaupunkilaisten keskuudessa ihan liian vähän. Sellaista toimintaa kaivattaisiin lisää. Voisi tehdä hyvää kaupungin koko ilmapiirille.
Katselinkin perjantaina mitä siellä tapahtuu. Olipas mukava tempaus.
Onko tuollaisia ihmisiä vielä olemassa ?? Hienoa kerrassaan
Kiitos vielä perjantaisesta 🙂
Kiitos kaikille ihanista kommenteista, silmät vuotaen luin niitä ☺
Marian kalataisia ihmisiä vois muuttaa tähän kylään lisääkin! Vallan hienoa toimintaa.
Keksitpä Maikki kivan jutun!
Mukava ihminen!!
Tiesin heti, ettei ole paikkakuntalainen. Mistä näitä positiivisia ja sympaattisia ihmisiä sais tänne lisää?
Vaihdossa saa uteliaita, pihejä ja epäsosiaalisia ihmisiä. 😉
Jospa voisimme yrittää ottaa oppia kaikki tästä Marian tempauksesta?
Ennen vanhaan oli sanonta: Meitä ihmisiä on moneen junaan….pihejäkin ollaan, se lienee sukuvika. Utelias ihminen elää vanhaksi. Positiivinen ihminen elää usein vanhaksi eräs lääkäri sanoi, että ryppyotsaiset eivät elä 100-vuotiaiksi. Huumoria kyllä viljellään Vammalan kaupoissa ja palvelu on yleensä hyvää.
Kaikki elää sen pituisen elämän kun on annettu. Eikä ryppyyntymistäkään voi estää, toinen rypistyy enemmän ja nuorempana kuin toinen. Ympäristötekijöistä monesti riippuu, millainen on olo yksilöllä. Tietäjiäkin on niin monenlaisia – olevinansa ainakin.
Hieno ele järjestää tuollainen tapaaminen. Muistuu mieleen, kun edellisellä kotikadulla oli tapana järjestää joka kesä ”katulähetysjuhla”. Itse aloittelin ja sitten seuraavana kesänä joku toinen piha oli juhlakenttänä. Mukaan mentiin nyyttikestipohjalta. Grilli kuumaksi ja eväät esiin. Yhteistä booliakin tarjoiltiin, heitettiin tikkaa, pidettiin arpajaiset ym. Hauskaa oli ja tutustuttiin. Ei tarvinnut talvellakaan kyttäillä. Sellaista sosiaalista kanssakäymistä.
Mistäs ne kaikki kesäterille osallistuneet olivat? Aika tyhjä oli juttu, kun ei ketään ulkopuolista näkynyt, eikä haastateltu. Olisihan ollut kiva lukea mitä tapahtuma piti sisällään, vai oliko se ihan yks lätty ja mehumuki ja sitten kotiin? Ja onhan se hyvä muuttaa tännepalveluiden, me täällä syntyjään asuvat emme kuulu palveluiden piiriin, mutta näköjään kaikki tänne muuttavat saavat kaiken kuin manulle illallisen.
Olisiko sullekin pitäny lettu tarjota vai mitä palveluja kaipaat? Järjestäpä sä samanlainen juttu omalla ajallasi ja tahallasi niin tuun tekemään susta jutun. Ja lupaan haastatella kävijöitäkin. Ja voit siinä samalla lettuja tehdessäsi ja lapsia palvellessasi järjestää vielä ohjelmaa. On se kumma et aina löytyy joku mielensäpahoittaja, on kanssaihmisen teko, miten hyvä tahansa.