Sastamalassa saadaan ensi kesänä kokea ainutlaatuisia kuvataide-elämyksiä. Kultuuritalo Jaatsilla, Galleria Akselissa ja Pirunvuoren Kivilinnassa esitellään yhteensä yli 120 Emil Danielssonin työtä.

Näyttelyn toteuttavat yhdessä keräilijä Aulis Ylönen ja Sastamalan kaupunki. Näyttelyn kuraattorina toimii dosentti, FT Marja-Liisa Rönkkö ja käytännön asioista vastaa Ylösen tytär, Laura-Kati Juntunen. Kolmeen eri paikkaan hajautettu suurnäyttely on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmistoa.

Maisema on merkityksellinen elementti suomalaiselle identiteetille ja itsenäiselle Suomelle. Rönkkö muistuttaa, että Kokemäenjoen ja Rautaveden maisemat ovat kansallismaisemaamme.

Tyrvääläisellä ja karkkulaisella taiteella on kansallisellakin tasolla merkittävä kulttuurinen perintö, viettihän kansallistaiteilija Akseli Gallen-Kallela tärkeät lapsuusvuotensa Tyrväällä.

”Viime vuonna nostimme esille Akselin täällä maalaamat työt, nyt on Emilin vuoro.”

Kultakauden taiteilija

Danielsson tunnetaan parhaiten vuonna 1906 rakennetusta Kivilinnasta.

Rönkkö kertaa, miten Danielsson kävi maan parhaat kuvataidekoulut ja osallistui merkittäviin näyttelyihin. Maalausretkillään hän etsiytyi Karkun Heinooseen ja ihastui Pirunvuoren maisemiin ja päätti silloin rakentaa vuorelle erämaa-ateljeensa.

Loppu onkin silkkaa taidehistoriaa. Vai onko?

”Danielssonista tiedetään lopulta melko vähän. Siksi minun on  pakko tehdä hänen tuotantoaan kartoittava teos. Hän kuuluu Suomen taiteen kultakauden etujoukkoon”, Rönkkö tuumaa.

Arvoituksellinen Danielsson

Tutkimustyö innoittaa taiteenkeräilijä Ylöstä. Hän toivoo, että näyttelyn ja kirjan myötä Pirunvuoren maalari nostetaan unohduksen suosta, sille paikalle, jolle hän kuuluu.

”Pitkä jakso tamperelaisten muotokuvamaalarina saattoi olla Danielssonin uralle kohtalokas. Hän ei päässyt enää 1910-luvun jälkeen sellaiseen lentoon kuin Juho Rissanen tai Tyko Sallinen”, Ylönen arvelee.

Ylösen mukaan Danielssonin tuotanto pitää sisällään monia, mielenkiintoisia polkuja. Leipänsä taiteilija sai kenties maisemia, muotokuvia ja kukka-asetelmia maalaamalla, mutta ei siinä kaikki.

”Pirunvuoren pirut voisivat olla sukua Hugo Simbergin hahmoille, ja 50-luvulla hän maalasi kabaree- ja sirkusaiheita.”

Hakusessa tauluja ja tarinoita

Karkun jylhät maisemat innostivat Danielssonia maisemamaalaukseen ja muotokuvamaalarina hän ikuisti mielellään paikallisia ihmisiä maalauksiinsa.

Onko sinulla Danielssonin taulu, josta voisit kertoa tai kenties lainata näyttelyyn? Tallensivatko taiteilijan siveltimen vedot sinut tai kenties jonkun sukulaisesi? Onko sinulla tarina Danielssonista?

”Meillä ja kaupungilla on mittavat kokoelmat Emilin taidetta, mutta on oleellista, että saisimme tietoa myös yksityisten omistamista tauluista sekä taiteilijaan liittyvästä muistitiedosta”, Aulis Ylönen korostaa.

”Toivomme, että tästä tulee koko paikkakunnan yhteinen asia, onhan Emil meidän sastamalalaisten oma taiteilija. Tämä on tärkeää kulttuuriperinnön välittämiseksi jälkipolville”, Laura-Kati Juntunen sanoo.

Danielssonin töistä ja elämästä voi kertoa Aulis Ylöselle: 0500 181242 / aulis.ylonen@levoranta.fi Tai Marja-Liisa Rönkölle: marja-liisa.ronkko@iki.fi / 050 3680818 / Maneesikatu 2 B 7, 00170 Helsinki.