Kolumni: Seutukunnan parhaaksi – käyttöön kumuloitava viisaus

Birgit P. Jaakola kirjoitti 8. maaliskuuta Alueviestin kolumnissaan:

Marja-Liisa Rönkkö sanoo kirjansa Kulttuurin Sastamala loppusanoissa, että kulttuuriperintö on kumuloituvaa viisautta, jonka saamme jo syntymässä ja joka elää meissä joko aineellisena tai aineettomana muistina. Rönkkö sanoo myös filosofi Gadameria lainaten, että perinne ei ole mitään muuta kuin kokemusta. Rönkön kirja on Sastamalalle osoitettu ”rakkausdokumentti”, jossa hän valtakunnallisena asiantuntijana kommentoi koettua ja tehtyjä ratkaisuja. Toivottavasti kirja kuluu Sastamalan virkamiesten käsissä, kirjasta voi oppia.

Elämä synnyttää kokemuksia, muistin paikkoja, ja muistimme säilyttävä paikka on museo ja sen kokoelmiin liittyvät tarinat olkoon kyse kirjoista tai esineistä, Sastamalassa on museoitu tarinoimaan molemmat. Museoitten muistin tulee olla valikoiva ja samalla uteliaisuutta ja mielenkiintoa herättävä. Muistia esitellään näyttelyin ja niiden rakentamiseen tarvitaan kokoelmia ja asiantuntijatiimejä, joissa ei unohdeta yrityselämää, jolla Sastamalassa on paljon kumuloituvaa viisautta. Sastamalan koko kulttuurihallinto ja museokulttuuri kaipaa tiivistämistä, yksiselkoista linjaorganisaatiota, jossa esittely ja vastuut on selkeytetty ja turhat aliprosessit poistettu. Päällekkäistoimet tulevat kalliiksi eikä niitä tarvitse veronmaksajat. Pukstaavin johtajan haku on päättynyt, viisasta olisi ollut siirtää hakua siihen asti, kun kulttuurin uusi hallintomalli on käsitelty ja hyväksytty.

Sastamala ansaitsee museonsa muistin paikkana. Tyrvään seudun museo on myös Tyrvään kotiseutuyhdistyksen kokoama ja vaalima muistin paikka, missä yhdistyksen työtä tulee kunnioittaa. Marja-Liisa Rönkön kirjan lopussa on Sastamalan kulttuurin aikajana, joka osoittaa, kuinka historiallisesti rikas koko seutukunnan kulttuuriperintö on. (Allekirjoittanutta ilahdutti, että mukaan oli otettu mm. Kiikoisten kirkon rakentaminen ja Purpurijuhlien perustaminen) Yhteisen perintömme nostamiseen koko kansan tietoisuuteen ei riitä julistautuminen kirjakaupungiksi, vaan perintö velvoittaa tekemään seutukunnallista monialaista yhteistyötä.

Kirjoittaja oli kotiseutuneuvos, kiikoislainen Turun yliopiston kulttuuriperinnön tutkija.

Poimintoja

  • Heli Tuominen

    Toivottavasti kaupunkimme kulttuurielämässä riittää edelleen Birgit Jaakolan kaltaisia tukipilareita, jotka kannustavat ja kehittävät uutta. Birgit oli äänenpainoissaan välillä kriittinen, mutta aina kulttuurin ja etenkin museoiden puolella. Jäämme kaipaamaan häntä!

  • Jaakolan sanoma

    Jaakola kirjoitti:

    ”Uusitaan Pukstaavin hallintomalli ja tarkastellaan kriittisesti Pukstaavin toimintaa ja kirjakaupunkia: talousrasitteita, tavoitteiden toteutumista ja niiden tuottamaa arvoa,

    Sastamalan koko kulttuurihallinto ja museokulttuuri kaipaa tiivistämistä, yksiselkoista linjaorganisaatiota, jossa esittely ja vastuut on selkeytetty ja turhat aliprosessit poistettu. Päällekkäistoimet tulevat kalliiksi eikä niitä tarvitse veronmaksajat.”

    Viisas sanoma.

  • Pirre

    Ihailin hänen rohkeuttaan, viisauttaan, älykkyyttään, raikkaita ideoitaan, kuvia kumartelemattomuuttaan, suoruuttaan. Häntä arvostettiin ja ihailtiin yli puoluerajojen. Juuri hänen kaltaisiaan tarvitsisimme, aidosti innovatiivisia henkilöitä. Menetys paikkakunnallemme!

  • Kunnioituksella muistan

    Hyvä nainen on poissa keskuudestamme. Todella suuri menetys koko Sastamalan alueelle. Itkin uutisen kuultuani.

    Kukaan ei korvaa Birgitiä kulttuuriasioissa. Voi mikä asiantuntemus ja viisaus jää nyt pois.

  • Nimetön

    Yhdyn täysin nimim Pirren kirjoittamaan. Suuri ikävä hienoa naista.

Kommentointi ei ole käytössä.