Vaikka Huittisten kaupungintalo näyttää tällä hetkellä ulospäin hiljaiselta, suljettujen ovien takana tapahtuu.
Samaan aikaan kun kaupungintalon kolmen viikon mittainen kesäsulku alkoi heinäkuun alussa, kolmannessa kerroksessa sijaitsevassa keittiössä käynnistyivät purkutyöt.

”Tämä oli hyvä hetki aloittaa kaupungintalon peruskorjaus, sillä keittiöllä työskennellyt yrittäjä eläköityi ja näin toimintaan tuli automaattisesti katko”, Huittisten kaupungin rakennuspäällikkö Ari Jyräkoski kertoo.

Toistaiseksi keittiöllä on tehty tyhjennystä ja purkua, varsinainen työ alkanee lokakuussa.

”Keittiö kiilasi remonttilistan kärkeen tämän katkon myötä, mutta tilat ovat sen verran heikossa kunnossa, että niiden kunnostaminen olisi ollut väistämätön osa koko talon peruskorjausta joka tapauksessa.”

Huittisten kaupungintalo on palvellut 35 vuotta. Yli 6000-neliöinen rakennus on vaatinut tähän mennessä vain vähän remontointia.

”Vesijohtojen ja viemäreiden kanssa on ollut aiemmin jotain pieniä ongelmia ja vuotoja. Ne, joita ei ole vielä uusittu, laitetaan kuntoon nyt. Myös ilmanvaihto on uusittu aiemmin.”

Rakennuspäällikön mukaan nyt toteutettava peruskorjaussuunnitelma on pyritty tekemään kiireellisyysjärjestyksessä.

”Rakennus on vielä hyvässä kunnossa, mutta remontti on tärkeää aloittaa ennen kuin talo on kulutettu täysin loppuun. On vaikea arvioida montako vuotta tällä saadaan lisää, mutta käyttöikä lisääntyy merkittävästi. Peruskorjaus lisännee kiinteistön käyttöikää ainakin parikymmentä vuotta, mutta esimerkiksi uudet ikkunat palvelevat varmasti seuraavat reilut 30 vuotta.”

Peruskorjaus tulee olemaan tekniikkapainotteinen.

”Talon salaojat ja kellarin seinien vedeneristys pitää uusia. Kaivamme rakennuksen kivijalan ympäristön auki. Jalat kuiviksi ja seinät tiiviiksi -ohjeella pääsemme pitkälle. Kellarikerroksessa on havaittavissa merkkejä pienistä kosteusvaurioista, joten koko talon kestävyyden kannalta kosteusrasitteet on hyvä saada pienemmiksi”, Jyräkoski perustelee.

Kaupungintalosta tehdyissä tutkimuksissa rakennuksen vetoisuus nousi vahvasti esiin. Jyräkoski uskoo peruskorjauksen tuovan helpotusta myös tähän tilanteeseen.

”Suurin ongelma on siinä, että rakennuksen ilmanvaihto on määrien puolesta riittävä, mutta ilman jakelu ei toimi kaikkialla kunnolla. Remontin myötä tehokkaan ilmanvaihdon hyödyt saadaan paremmin esiin.

Oman lisänsä vetoisuusongelmaan ovat tuoneet myös vanhat puuikkunat.

”Niiden vaihtaminen haukkaa leijonanosan koko remonttibudjetista, sillä noin 600 ikkunan uusimiseen on varattu 500 000 euroa.”

Kaupungintalon koko peruskorjauksen kustannusarvio on tällä hetkellä kaksi miljoonaa euroa. Jyräkosken mukaan se riittää tekniikan uusimiseen.