Ritajärven avajaiset: Kaupunginjohtajalta kiitosta työteekkiläisille

Avajaispuuhissa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ulla Yli-Hongisto, maaseutujohtaja Katariina Pylsy, kansanedustaja Arto Satonen, kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg sekä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jenni Jokinen.

”Työteekki eli Sastamalan kaupungin työllisyyspalvelut rakensi, ja työn jälkeä jokainen voi arvioida, kun tutustuu reitteihin ja taukopaikkoihin. Mielestäni se on erinomaista. Eli kolme kärpästä yhdellä iskulla: rahoitus Elyltä, työtä vailla oleville töitä ja lopputuloksena kaikkien meidän yhteinen, upea virkistysalue.”

Näin sanaili Sastamalan kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg Ritajärven luonnonsuojelualueen avajaisissa lauantaina.

Malmberg luonnehti Ritajärven luonnosuojelualueen perustamista innovatiiviseksi julkiseksi hankkeeksi. Maaseutujohtaja Katariina Pylsyn johdolla Sastamalan kaupunki haki alueen luonnonsuojelualueeksi, ja Pirkanmaan Ely-keskuskus päätti asiasta keväällä 2015. Korvausta kaupunki sai 282 900 euroa.

”Luonto on merkittävä osa Sastamalan kaupunkia. Se on osa historiaa, nykypäivää, identiteettiä. Luonto on tärkeä harrastuskohde, jossa voi virkistäytyä jokainen omalla tavallaan”, Malmberg totesi.

Työttömien kädenjälki näkyy Ritajärven luonnonsuojelualueella.

Luontomatkailun suosio kasvussa

Luonnonsuojelualueen avajaiset osuivat valtakunnalliselle luontopäivälle. Ritajärven polkuihin tykästynyt kansanedustaja Arto Satonen iloitsi siitä, että Suomi on ensimmäinen maa maailmassa, jossa liputetaan luonnolle.

”Luonto on ihmisille hyväksi. Noin 80 prosenttia luontokävijöistä on havainnut myönteisiä terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Lisäksi on tutkittu, että jokainen luontomatkailuun käytetty euro tulee 10-kertaisesti takaisin kävijöiden seudulle jättämänä rahana.”

Satonen tiesi kertoa, että tilastojen valossa luonnossa liikkuminen kiinnostaa ihmisiä enenevässä määrin. Kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla oli viime vuonna 6,6 miljoonaa käyttökertaa, mikä on miljoona käyttökertaa enemmän kuin pari vuotta sitten.

Ritajärven luonnonsuojelualueella on kolme järveä. Kuva Valkeajärveltä.

Elämyksellisiä hetkiä

Avajaisissa oli väkeä, muttei väenpaljoutta. Pienet sadekuurot eivät hämeenkyröläisiä Lissu Bambergia ja Anne Nässiä häirinneet. Kaksikko oli Ritajärvellä toista kertaa.

”Kävimme täällä keväällä päiväkodin lasten kanssa, ja nyt oli hyvä päivä lähteä rauhassa nauttimaan tästä upeasta paikasta”.

Naiset olivat ennen juhlallisuuksia kiertäneet 4,6 kilometrin lenkin, joka tarjosi elämyksellisiä hetkiä:

”Sadetta ja aurinkoa, ihailimme vaihtelevaa metsämaastoa, hienoja kallioita, joutsenten lentoharjoituksia ja pieniä sammakoita.”

Anne Nässi ja Lissu Bamberg nauttivat Ritajärven luonnosta.

Urpo Vuorenoja ”nimettiin” tilaisuudessa Ritajärven kanttoriksi, niin komeasti hän kajautti ilmoille Eero Pylsyn luoman laulun Suomeni maa. Musiikkia kuultiin myös Ikaalisten mieslaulajilta.

17 vastausta artikkeliin “Ritajärven avajaiset: Kaupunginjohtajalta kiitosta työteekkiläisille”

  1. Nimetön

    Mihkähän mahto toi 282900 euroo mennä? Ilmaseen työvoimaan ei ainakaan? Ja puutavara ei maksa noin paljoo!!

  2. Nimetön

    On se harmi, että noin kommeeta työnjälkeä tekevät on työttömänä. Samalla jotkut puhuu työvoimapulasta. Pitäiskö myös markkinatalous päivittää tähän päivään? Kaikki muu onkin sitten jo päivitetty. Palkat ja työ. Markkinatalouden kello.se vaan kilkattaa yössä.

  3. käytetty euro tulee 10-kertaisesti takaisin

    Artolle herää kysymys? Jos tekijöille olisi maksettu tekemästään työstä ihan oikeata palkkaa kaupungin toimesta niin lasketaanko tuleva tuotto kaupungille toteutuneesta1: työpalkat 9€/pv x työaika +materiaalit VAI toteutuneesta2: mitä vastaava urakka vapailla markkinoilla olisi maksanut?

  4. Työllisyyspalvelut, Tiina Leppäniemi

    Hienoa, että tämä yhteiskunnallisesti tärkeä asia on innostanut ihmisiä kommentoimaan juttua. Ritäjärvi-projektissa niinkuin kaikissa muissakin työelämän projekteissa on monenelaisista lähtökohdista ihmisiä / tekijöitä mukana. Niin tässäkin projektissa. Projektia varten palkattiin ihan normaalein palkkatyösuhteen ja työehtosopimusten mukaisesti henkilöitä, jotka kantoivat vastuun projektin käytännöntyön toteutuksen etenemisestä. Heidän lisäkseen projektin maasto ja muiden töiden suunnitteluvastuu oli Työteekin rakennuspuolen vastaavalla työvalmentajalla Kari Mehtolla. Hänen asiantuntijaapunaan reittien osalta toimi Jani Hanhijärvi (hanketyöntekijä). Työn tilaaja oli kaupunginjohtajan idean pohjalta Elävä maaseutu- kaupungin osaprosessi ja siellä vastuuhenkilö Katariina Pylsy. Ritajärven mökin sisustustyöhön osallistuivat useat eri asiantuntijat Työteekin palkkalistoilta. Tärkeässä roolissa olivat kunnan lakisääteiseen työtoimintaan osallistuvat ja te-hallinnon osaamisen kehittämiseen tähtäävissä palveluissa olevat työnhakijat. Projekti mahdollisti monelle kuntalaiselle osallistumisen ja oman osaamisen kehittämisen areenan, jota voi ylpeänä esitellä ja sanoa- minä olin mukana tässä projektissa! Minulle henkilökohtaisesti on tärkeää, että onnistumisten yhteydessä annamme kaikille niille kiitokset tehdystä työstä, joille se kuuluu ja tässä projektissa kiitoksen ansaitsevat useat eri tahot. On hyvä, että ollaan yhteiskuntatietoisia ja kriittisiä mutta samalla kannattaa muistaa, että hyvätkin projektit pystyy pilaamaan huonolla asenteella ja toisten väheksymisellä. Kannattavuuslaskelmia voi tehdä niin monesta tulokulmasta….olisiko parempi olla edes yrittämättä mitään- tulisiko siitä yhteiskunnallisesti parempi tuottavuus?- laitetaas mietintään samalla kun nostetaan hattua kaikille Ritajärvi-projektissa mukana olleille.

    • Nimetön

      Hyvä Tiina ja työntekijät! Ja johan on kumma, jos ei kunnollista autoa saada Työteekin käyttöön! Hyvät käytetyt eivät maksa juuri mitään. Pomoille tässä kaupungissa on autoetuja annettu tarpeeksi.

      • Nimetön

        20.22 Kunnon työvälineet pitäisi saada näille Työteekin ihmisille. Olisi jo aika uusia autokalustoakin, kun vanhimmat lienevät 80.luvulta ? Lisäksi olen jo aikaisemmin kirjoittanut siitäkin, että kunnolliset vaatteet ja kengät heille myös.
        Kyllä ne johtajat saisivat hävetä, kun ajelevat niillä hienoilla autoillaan. Tässä terveiset kaupungin johdolle, että tehkää nyt jotain..

  5. laitetaas vaan, mietintään

    Sattuu alueviestin sivulla parijuttua alempana olemaan Mouhijärveläisten tapa vastaavasta projektista. Jutun perusteella ainakin noita palkattuja virkamiehiä on kovasti vähemmän ja projektiin osallistuneet työttömät pysynevät karenssin pelossa hiljaa, kun koskaan ei voi tietää työkkärin tulkintaa omaan aktiivisuuteen.

    http://alueviesti.fi/2017/08/28/frisbeegolf-kiekko-lentaa-mouhijarvella-nyt-18-vaylaisella-radalla/

    -kustannukset kun selvittää molemmista niin eiköhän sieltä selviä kumpaa tapaa kannattaa kaupungin tukea jatkossa.

    • Talkoilla

      Frisbeegolfrata taisi tulla maksamaan vain muutaman tonnin. Mahtava talkooporukka!

  6. Veronmaksaja

    Ollaanhan realisteja. Tuo 282 900 € on kaupungin saama korvaus siitä, että se luopui Ritajärven alueen talousmetsäkäytöstä. Ei mikään ELY-keskuksen bonus. Vaan niin kutsuttua luontoarvokauppaa. Eli kaupungin pitää nyt muualta löytää budjettinsa 282 900€, joka kertakorvaussumma on nyt hassattu rappuihin, kaiteisiin, terasseihin, murskeeseen…. ja lipputankoon! Ehkä työnjohtoon.

  7. Nimetön

    Montakohan koulutus-, kuntoutus- tai mielen terveyshoito paikkaa Kela pystyisi ostamaan Sastamalan työttömille tuon työteekin pyörittämiseen hukatulla rahalla vuosittain.

  8. Nimetön

    Kävin viime sunnuntaina Ritajärven lenkillä. Eipä taida lähiseudulta löytää vastaavaa. Todella hieno luontokohde. Raha ei ole mennyt hukkaan. Kiitos toteuttajille!
    MO

    • Nimetön

      09:40 Outoa että täällä maaseudulla pitää ajella pitkiä matkoja päästäkseen nauttimaan luonnosta. Monesti syksyisin olen kyllä käynyt sienestämässä ja marjastamassa ja kesäisin teltan kanssa myös Ritajärven maastoissa, pitänee ilmeisesti käydä oikein katsomassa tätä uutta rahalla tehtyä luontokokemusta samalla. Onko siellä pizzeriaa tai jotain pyörivää meluavaa maksullista laitetta jos otan vaikka naapurin nuorison mukaan.

  9. Nimetön

    eikös tuosta työteekin lausunnosta tullut aika lailla ilmi kuka ne rahat keräs. työteekin johto ja työteekissä pakotetusti olemaan tekivät 9e päiväpalkalla työt jonka maksaa heille yhteiskunta. kyllä työteekissä juu on osaavaa ihmistä jokuset duunarit mutta eivät ole siellä kovin mielellään ja eihän sellaista ammattitaitosta pois kovin helpolla päästetä.. hienoo kun saa ylläpitää tälläistä toimintaa ja nyt se alkaa vasta rehottaa kun täälläkin siirty kelan piirissä ja pitkäaikaistyöttömät kaupugille itse hoidettavaks pois työkkärin silmistä.

    • Nimetön

      08:37 samaa mieltä rahat jotka muualla Suomessa käytetään Työttömiin hakataan Sastamalassa pyrogratian lisäämiseen ja toimitiloihin.
      Työllisyyspalvelut, Tiina Leppäniemi pohtii jutussa ”olisiko parempi olla edes yrittämättä mitään- tulisiko siitä yhteiskunnallisesti parempi tuottavuus?”. Vastauksena: kyllä yhteiskunta koittaa tuota pyrogratiaa vauhdilla purkaa siirtämällä/keskittämällä mm.TE-keskuksen toimintoja Kelalle jotta maksaja ja tukien saajat olisivat saman toimijan kustannuspaikalla ja näin yksilöllisissä ratkaisuissa ei tuen saajat putoaisi noihin lainsäädännön koukeroihin ja hallinnon eri luukuille. Nykyistä ”Vammalan”-mallia on käsittääkseni työllisyysasioissa kokeiltu jo ainakin vuodesta 2000. Vastaus siis tässä tapauksessa on että yrittämisestä täysi kymppi, olisi vain pitänyt viimeistään ensimmäisen 10v jälkeen huomata että keinot ovat väärät. ”ei kaikista munista tule perhosia”. Kunhan vain Työteekin rahoittaja tämän ymmärtäisi, kuoriutumaton muna rupee ajanpäälle vain mätänemään entisestään kunnes lopulta rikkoutuu hautojan nilkoille todella ikävin seurauksin.

    • Lukutaito kunniaan

      Voi ihme miten luetun ymmärtäminen on heikolla tasolla.