Jättipalsami valtaa alaa Sastamalassa

Jättipalsamin lehdet ovat muodoltaan suikeita ja tiheästi hammaslaitaisia. Sillä on suuret kaksineuvoiset kukat. Kukat ovat useimmiten vaaleanpunaisia. Suomessa on tavattu useita värimuotoja tummanpunaisista valkoisiin. Kasvin hedelmä on litumainen kota, joka repeää kypsänä herkästi sinkoen siemenet monien metrien päähän lähiympäristöön.

Alueviestin toimitukseen soittanut lukijamme harmittelee jättipalsamin levinneisyyttä Äetsän vanhalla jätevedenpuhdistamolla. Hän miettii, onko kaupunki ryhtynyt toimiin tämän viheliäisen kasvikunnan edustajan taltuttamiseksi. Lukijan mukaan ihmiset kippaavat jätevedenpuhdistamon ympäristöön puutarhajätettä, minkä vuoksi vieraslajit leviävät pihoilta luontoon.

Sastamalan kaupunginpuutarhuri Reijo Saari muistuttaa, ettei puutarhajätettä saa kipata luontoon. Saaren mukaan jättipalsamia on niitetty kaupungin toimesta Äetsässä viimeksi elokuun alussa ja uusi niittokierros tehdään syksyn aikana.

Jättipalsamia on runsaasti Vammalan puistoalueilla ainakin Trakinpuistossa, Houhunpuistossa, Uotinojanpuistossa, Kultakalliolla ja Riipanpuistossa. Saaren mukaan esiintymiä on myös Karkun Riihipuistossa sekä Passinmäentiellä, lisäksi Mouhijärvellä Uotsolan tien varrella ja Tappitorin maastossa.

Koska kyseessä on yksivuotinen kasvi, on juuri niittäminen paras tapa kasvin torjumiseen.

Saari kertoo, että kaupunki on keskittynyt enemmän jättiputken hävittämiseen, koska se on ihmiselle haitallinen kasvi. Jättipalsami uhkaa lähinnä suomalaisia alkuperäislajeja ja luonnon monimuotoisuutta.

Tampereella jättipalsamia on hävitetty talkoilla. Jos Sastamalassa aktivoiduttaisiin talkoilemaan, voisiko kaupunki huolehtia kasvijätteen kuljettamisesta kaatopaikalle?

”Kaupunki voi hoitaa talkootyön tuotokset pois. Näin on toimittukin alkukesästä Karkussa”, Saari toteaa.

Vieraslaji Himalajalta

Kuten nimikin kertoo, voivat jättipalsamiyksilöt suuria, tiettävästi jopa yli kolmemetrisiä. Kasvien keskimitta jää kuitenkin yleensä noin 1,5 metriin. Suurikokoisimmat kasvit ovat yleensä rehevillä ja kosteilla kasvupaikoilla.

Jättipalsami tuottaa runsaasti siemeniä. Yksi yksilö voi muodostaa jopa 4000 siementä. Siemenet sinkoutuvat ympäristöön jopa seitsemän metrin päähän. Himalajan vuoristoalueilta peräisin olevalla jättipalsamilla ei ole Suomessa luontaisia vihollisia.

Euroopan komission rahoittaman DAISIE-tietokannan mukaan jättipalsami kuuluu Euroopan 100 pahimman vieraslajin joukkoon. Jättipalsami on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla, minkä johdosta sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Jutussa on käytetty lähteenä www.vieraslajit.fi -sivustoa.

8 vastausta artikkeliin “Jättipalsami valtaa alaa Sastamalassa”

  1. Nimetön

    Nyt vaan kaikki äetsäläiset nyhtämään balsamia irti. Se käy hyvin hyötyliikunnasta.

    Vastaa
  2. Nimetön

    Tuota talkoot sanaa ei Suomessa saisi enään käyttää, ainakaan politiikassa. Halutaan, että puhuttu kieli kuihtuu ja muuttuu kuivaksi kirjakieleksi. Samalla ollaan huolissaan kun ihmisiä ei kiinnosta yhteiset asiat riittävästi. Ehkä kuitenkin värikkäämmät sanakäänteet saisi enemmän huomiota.

    Vastaa
  3. Syyllinen?

    Jättibalsami lähtee kyllä pois juurineen,ihan vaan nyppäämällä.Kaatopaikalle kuljettaminen on sitten jo vaikeampaa.Sen vuoksi se yleensä heitetään jonnekin metsän puolelle.Kaikilla ei ole tämä päivänäkään edes autoa,saatikka peräkärryä.

    Vastaa
    • Nimetön

      Kun on ollut hereillä peruskoulun biologian tunnilla ja lukee tämän uutisen ajatuksella, osaa toimia oikein, vaikkei omistakaan peräkärryä tai ei halua antaa kaupungin viedä kitkettyjä kasveja pois. Yksivuotisen kasvin pelkät kukinnot voi saksia paperikassiin ennen siementen kypsymistä, jolloin uusia kasveja ei enää jatkossa tämän vuoden siemenistä idä. Kukkinut kasvi kuolee pois syksyllä. Seuraavana vuonna tämä toistetaan, kunnes maaperän siemenpankki ei tuota enää uusia jättipalsameja. Tähän ei montaa vuotta mene. Paperikassin voi polttaa saunan pesässä tai uunissa, omassa tai naapurin.

      Vastaa
  4. Nimetön

    Nyt kun lupiinien kukinta on ohi, niin jättipalsamit vuoroon. Mutta Lupiinia on myös jalostetussa muodossa ja ikivanha puutarhojen kaunistus. Mikä ihmeen vimma eräällä kylällä on repiä kauniit Lupiinit pois ja vieläpä tonttialueelta. Tontille ei tiettävästi saa mennä naapurin puolella kasvavia kukkia repimään. Samaisella kylällä kyllä yleisen huussin oven pielet saavat kaikessa rauhassa kasvaa rehottaa kärrikkeitä ja rikkaruohoja, mutta Lupiinit on revittävä pois jopa yksityiseltä piha-alueelta. Huolehtikaa myöskin ruohojen leikkuusta yleisiltä alueilta yhtä innokkaasti, kuin teitte Lupiinien suhteen. Toivottavasti ensi kesänä Lupiinit saavat rauhassa kukkia yksityisillä alueilla.

    Vastaa

Kirjoita vastaus

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>