Rakentajista ja lääkäreistä pulaa Satakunnassa

Viime aikojen positiivinen talouskehitys ja työvoiman kysynnän kasvu näkyvät Satakunnassa siten, että aiempaa useammassa ammatissa on jo pulaa työnhakijoista.

Seuraavan puolen vuoden aikana yleisimmin pulaa työnhakijoista arvioidaan olevan rakentamisen sekä terveydenhuollon ja sosiaalialan ammateissa. Rakennusalalla on pulaa muun muassa rakennusinsinööreistä, rakennusalan työnjohtajista, kirvesmiehistä ja rakennussähköasentajista. Terveydenhuollossa ja sosiaalialalla on liian vähän hakijoita erityisasiantuntijoiden, kuten yleis- ja erikoislääkäreiden, hammaslääkäreiden, psykologien ja sosiaalityöntekijöiden paikkoihin. Toisaalta sairaanhoitajista ja lähihoitajista on ainakin jonkin verran ylitarjontaa työvoiman kysyntään nähden.

Useimmissa ammateissa työvoimaa olisi periaatteessa hyvin tarjolla suhteessa avoinna oleviin työpaikkoihin, mutta monesti työttömillä työnhakijoilla on puutteita kokemuksessa, osaamisessa ja ammattitaidossa. Pulaa on esimerkiksi riittävän ammattitaitoisista kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijoista. Teollisuuden ammateissa työmarkkinatilanteen näkymät eroavat seuduittain.

Vaikka työvoimapulasta kärsivien ammattien määrä on kasvanut, vielä on kuitenkin selvästi enemmän ammatteja, joissa työnhakijoista on ylitarjontaa. Ylitarjonta-ammatit jakautuvat monille ammattialoille. Paljon ylitarjontaa Satakunnassa on ICT-alan tukihenkilöistä, yleissihteereistä, myyjistä ja lastenhoitotyöntekijöistä.

Eri ammattien työmarkkinatilanteen näkymiä on arvioitu syksyn ammattibarometrissa.

9 vastausta artikkeliin “Rakentajista ja lääkäreistä pulaa Satakunnassa”

  1. Nimetön

    Myös sitä ei voi ymmärtää yhtään, että koko maassa on ely-keskusten työllistämisrahoista 150 miljoonaa euroa vielä käyttämättä. Sillä summalla palkkaisi 10 000 pitkäaikaistyötöntä töihin. Miten nykyhallitus on näin välinpitämätön työttömiä kohtaan? Soinin oppi-isä Veikko Vennamo sanoi aikoinaan, ”kyllä kansa tietää”. Soini ja kumppanit sanovat, ”kyllä kansa sietää”. Ja on se saanutkin sietää.

    Vastaa
  2. Nimetön

    16.22 Onpa järkyttävän suuri summa 150 miljoonaa euroa joita työministeri Lindström (sininen uni) hautoo karvaisten kouriensa syövereissä. Sillä voisi palkkatuella laittaa työttömiä, yhdistyksiin, kuntiin ja yrityksiin töihin. Valitettavasti hallitus on asettanut kolmannelle sektorille katon, palkkatuen käytölle. On siinä ely-keskuksilla sietämistä, tuollaisen typeryyden kanssa.

    Vastaa
  3. Nimetön

    Työväenyhdistykset toimikaa, kun hallitus tarjoaa rahaa – työllistäkää!

    Vastaa
    • Nimetön

      Työväen yhdistykset eivät itse vaivaudu tekemään tällaisten asioiden eteen mitään. Odottavat, että työnantajat työllistävät ja sen jälkeen aloittavat haukkumisen liian alhaisista palkoista, liian huonoista työoloista, jne.

      Vastaa
  4. Nimetön

    15.12 Tai miksei työnantajat perusta työväenyhdistyksiä ja aja voimaperäisesti palkansaajien etuja? Silloin työntekijä voisivat päästä parempaan tuottavuuteen, kun ulkoiset puitteet työnteolle olisi valmiiksi kunnossa.

    Vastaa
    • Nimetön

      16:27 Suuri osa työntekijöistä tekee työnsä tunnollisesti. Kaikilla työntekijöillä on nykyään Suomessa loistavat työolot. Sitten on näitä valittavia laiskottelijoita, jotka vaativat tähtitieteellistä palkkaa, mutta eivät viitsi tehdä mitään palkkansa eteeen kuitenkaan. Lähes poikkeuksetta ovat ammattiyhdistysaktiiveja tai peräti luottoja.

      Vastaa
  5. Nimetön

    17.55 Ei läheskään kaikilla ole loistavat työolot. Koska työoloihin katsotaan myös työajat, mihin aikaan vuorokaudesta. Tai moni saa liian vähän vaikkapa työtunteja viikossa. Siksi tarvitsemme Lakia ja Oikeutta, turvaan ihmisyyttä. Ammattiliitot ovat myös työnantajien suurin tuki ja turva. Ahneus meitä kaikkia riivaa, mutta kohtuudellakin pitää pystyä elämään.

    Vastaa

Kirjoita vastaus

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>