KATSO KUVAT: Jyhkeästä jugendista hempeään Ruusuhuoneeseen

Pappilan pientareella kukkivat ruusut vielä syyskuussa.

Upeaksi restauroitu Tyrvään Pappila avautuu yleisölle Aleksis Kiven päivänä 10. lokakuuta.

Myös piha on kokenut täysremontin. Uudet perennat ovat pääosin 1920-luvun kasveja. Niitä on kaikkiaan 8000 kappaletta ja erilaisia lajikkeita on 85.

Alapihalle, rannan tuntumaan, on rakennettu kesäteatteri. 50 000 kiloa betonia maan alle upotettuna pitää teatterin purjekatoksen kuosissa.

Viihtyisässä pihapiirissä on myös lasiseinäinen paviljonki, joka palvelee kesäkahviona, mutta taipuu myös vaikkapa vihkikappeliksi. Lipputangossa liehuu Tyrvään viiri.

Kesäteatteria.

Kiinteistö Oy Tyrvään pappilan projektipäällikkö Kirsi-Marja Nieminen on ison urakan loppupuolella helpottunut, mutta myös hieman haikea.

”Remontin aikana eri työtehtävissä on ollut kaikkiaan 230 henkilöä, toiset alusta alkaen, toiset yksittäisissä tehtävissä. Meillä on ollut aivan mahtava yhteishenki. Tämä on ollut työläs, mutta samalla ikimuistoinen ja mielenkiintoinen matka papppilan historiaan ja siellä vaikuttaneisiin ihmisiin”, Kirsi-Marja kertoo.

Hän omistaa Kiinteistö Oy Tyrvään Pappilan yhdessä puolisonsa Jarmo Niemisen kanssa.

Kirsi-Marja on perehtynyt pappilan historiaan antaumuksella. Huonekaluja ja valaisimia hän on hankkinut antiikkiliikkeistä, huutokaupoista sekä netti-ilmoitusten petusteella yksityisiltä ihmisiltä. Joitakin esineitä hänelle on myös tarjottu suoraan, kun sana pappilan remontista on kiirinyt.

Muutaman pappilan alkuperäisen esineenkin Kirsi-Marja on saanut hankituksi pappilassa asuneiden henkilöiden suvuilta. Jo edesmenneiden kirkkoherrojen Timo Kökön ja Eino Kolarin jäämistöstä pappilaan on päätynyt Kolarin urkuharmoni ja Vienan Karjalasta saarnamatkalla lahjaksi saatu lamppu sekä viimeisen pappilassa asuneen kirkkoherra Timo Kökön sohvaryhmä sekä pyhäastiasto.

Pappilarakennuksessa on kolmessa kerroksessa 10 erilaista kauniisti entisöityä salia ja kamaria.

Pappilan tapahtumien syksy

Tyrvään Pappilan avajaisten ohjelmassa on musiikkia, näytelmällinen esitys, tulitaidetta ja tietysti mahdollisuus tutustua Pappilan entisöityihin sisätiloihin. Avajaiset päättyvät ilotulitukseen.

Tapahtumien talossa järjestetään syksyn aikana muun muassa koko perheen toiminnalliset Halloween-juhlat, runoilta, Lucian päivän yhteislaulutilaisuus, luentoja sekä Sastamalan oppaiden kanssa toteutettavia yleisökierroksia.

Kulttuurin ohella Pappilan toiminnan keskiössä on hyvä ruoka. Pappila järjestää säännöllisesti illallisia ja vuotuisia juhlapäiviä, joiden tarjoiluista vastaa palkittu keittiömestari Arto Rastas. Ensimmäiset keittiömestarin illalliset ovat 13.– 14. lokakuuta ja niillä tarjoillaan muun muassa peuracarpacciota, hiilikuhaa ja hunajaglaseerattua selleriä. Kekrinä pappilassa nautitaan keskiaikaisen pitopöydän syyskauden sadosta. Aisteja siivittää tunnelmallinen vanha musiikki.

Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivänä 8. joulukuuta pappilassa voi herkutella virallisen Suomi 100 -menun merkeissä. Kaikissa ruokalajeissa on mukana Suomen puhdas luonto ja sen antimet villiruoasta viljaan. Suunnittelussa on huomioitu maamme pitkä ruoka- ja juomakulttuuri ja suomalaiset maut. Menun ovat suunnitelleet keittiömestarit Arto Rastas ja Kim Palhus. Suomalaisen taiteen kultakauden sävellyksiä esittää persoonalliseen tyyliinsä tyrvääläinen taiteilija Veli-Pekka Bäckman.

Pappilan jugend-tyyliä edustava huone.

Jugend-tuoleja.

Kustavilaisen huoneen kalusto on Kirsi-Marjan isän käsialaa.

Pappila on myös kunnianosoitus Kirsi-Marja Niemisen vanhemmille, joiden kädenjälki näkyy rakennuksessa. Niemisen isä on nikkaroinut huonekaluja, äiti taituroinut lukuisia pitsiliinoja.

Sinisessä kammarissa.

Kirsi-Marja Nieminen tuntee tarinan lähes jokaisen pappilan esineen takaa.

Kurkistus Ruusuhuoneeseen eli naisten- ja lastenkammariin.

Pappilan saleissa välkkyy kristalli.

Pappilan kahvila on nimetty Eliel Saarisen mukaan. Kuvan pöytä on Saarisen uudistuotantoa.

Sinisen kammarin ikkunalaudalla on Vienan Karjalasta saarnamatkalta tuotu lamppu.

Pappilassa on useampia saleja.

Edesmenneen kirkkoherran vanha urkuharmooni.

Näitäkin portaita pääsee pappilaan. Rakennuksen etupuolelta on sisälle esteetön pääsy.

Kuvat: Minna Isotalo

52 vastausta artikkeliin “KATSO KUVAT: Jyhkeästä jugendista hempeään Ruusuhuoneeseen”

  1. Nimetön

    Karmeet rappuset! Millä vanhenpi ihminen jolla tasapaino vähäkin heiluu, uskaltaa noin jyrkkiä rappusia kiivetä. Eikö ollut rahaa enää kaiteisiin.

    • Nimetön

      Tyrwääläinen positiivisuus ja optimismi näköjään alkoi heti kukoistamaan. Jatkakaa samalla mitalla. Hakemalla varmaan löytyy vielä jotain arvosteltavaa. Ainakin, jos oikein pinnistää.

    • Kirsi-Marja

      Nämä rappuset tulee pappulaan rannasta päin Vanhukset ym liikuntarajoitteiset pääsevät etupihalta pääovelle ihan tasaista reittiä ja talossa on invanostin ja hissi esteettömyyden takaamiseksi. Näihin kuvassa näkyviin portaisiin emme voi lisätä kaiteita koska ne on museoviraston toimesta suojeltu. Mutta pappilaan tosiaan pääsee kyllä ihan esteettä.

    • Värejä arkeen, juhlaan, taloon

      Kalseita sisätiloja piristäisi isot salipalmut. Museomainen ilme vielä, nyt väriä liinoihin ja verhoihin. Ja please: ei valkoisia kahvikuppeja. Missä väri-ilottelu?

      • Kirsi-Marja

        Viherkasveja tuli eilen. Verhot on ja pysyy vaaleina, liinoissa löytyy väriäkin. Tunnelmaa tuovat pikkuesineet ja taulut vielä laatikoissa. Ja lopullisesti tunnelman tuovat tietysti ihmiset!

  2. Nimetön

    Eikö mitään muuta sanottavaa ole 17.22. kirjoittaneella? Olisit voinut jättää sanomatta.

  3. Olli Välimäki

    On mahtavaa,kun on paikkakunnalla henkilöitä jotka vaalivat kustannuksista säästämättä vanhaa Tyvään pappilan perinteitä.

  4. Kulttuuriteko

    Onpas pieteetillä, tyylillä ja taidolla tehty!

    Näillä seuduin on kaikenmoista ”pappilaa” ja ”kartanoa” markkinoilla, mutta tämä kokonaisuus on aivan vertaansa vailla.

    Hatunnosto kultturiteolle: tätä kehtaa kehua missä päin Suomea vaan. Taatusti tulen vierailemaan pappilassa useasti ja varmasti tuon omat vieraanikin.

  5. Ei aina niin terävä kynä

    Hieno lopputulos, onnittelut Tyrvään Pappilan entisöijille. Kulttuuriteko parhaasta päästä.

    Kuvassa olevat portaat lienevät talon takana matkalla puutarhaan ja kesäteatteriin…siis rannan puolella.

    Varsinaisesta pääsisäänkäynnistä talon etupuolelta pääsee kyllä kulkemaan esteettömästi ja turvallisesti.

    Osaava rakennus valvonta ei antaisi käyttölupaa rakennukselle jos puutteita olisi…siis myös pyörätuolilla yms. liikkuvat pääsevät tulemaan Pappilaan.

    Ja luultavasti myös museovirasto on tuonut rakentajille omat haasteensa.

  6. Nimetön

    En voi kuin huokailla! Lapsuuteni unelma taas entisessä loistossaan. Kiitos, kiitos

  7. Nimetön

    Onneksi meillä on jarmo ja kirsi-marja ja heidän hännystelijänsä elämän eri osa-alueilla

  8. Mammasta kuulunut mitään...

    Miten kävi Mouhijärvellä? Onko tällainen prameilu liiallista tyrvääläiseen makuun? Tai Huittisten Vanha Pappila? Porukka tasoltaan matalampaa kuin heille tarjottu kulttuuri ja hienostuneisuus.
    Onneksi raha ei kuitenkaan lopu tämänkertaisilta mesenaateilta. Hienompi lopputulos tosin kuin pappilan alennusaikana: päärakennuksen väri ihan toista maata kuin se vastenmielinen sinappi.
    Puutarhaankin riittänyt euroja. Hyvä. Loistoa tarjolla.

    • Nimetön

      Mouhijärvi = mautonta kitsiä

      Huittisten Vanha Pappila = hienostelevaa kitsiä

      Tyrvään Pappila = suurella sydämellä, taidolla, tyylillä (ja rahalla!) rakennettu.

      Tunnen Mouhijärven ja Huittisten tapaukset paikalla käyneenä, Tyrvään Pappilan vain näistä kuvista. Eläköön se suuri ero!

  9. Nimetön

    Aivan mahtavaa ! Odotan innolla että pääsen tutustumaan tarkemmin. Tätä on Sastamalan seutu kauan kaivannut. Kiitos Kirsi-Marja ja Jarmo.

  10. Nimetön

    voi voi sinne meni verorahat turhaan .menee aikansa niin puretaan koko kiinteistö ja rakennetaan kerrostalo tilalle

  11. Entinen ?

    Viimmesen päälle hienoa työtä niin käsillä kuin pankkikirjallakin aikaan saatu. Kiitos siitä Niemisille.
    Hävetkää, mahdatteko edes osata, te muutamat, jotka tässäkin asiassa vastustamalla kuvittelitte saavanne kultaa ja kunnia = ääniä vaaleissa. Ei tule eikä tule entistä määrääkään,

  12. Nimetön

    Tuleeko iskelmämusiikkia? Tanssiorkestereita,silloin olisi kaikille jotain.?

  13. Huittisten pappila

    Täällä joku kysyi **Mikä Huittisten Wanhassa Pappilassa on kitschiä?**

    Kitschistä en tiedä, mutta koreasti on entisen isännän tekowanhaa.

    (Mouhijärven pytingistä ei riitä sanat.)

    • Nimetön

      Eikö sitten Tyrvään pappilan uustekeleet ole ihan sitä samaa?

      • Nimetön

        yhtään uustekelettä en ainakaan minä näissä valokuvissa nähnyt

        erikoista on että aito kulttuuriteko eli Pappilan uuteen kukoistukseen saattaminen saa täällä kaunaisia kommentteja

  14. Nimetön

    Todella hienon näköistä. Mouhijärven ”nähtävyyteen” tätä ei voi verrata mitenkään..

  15. Olisi kiva tietää

    Paljonko tähän projektiin on saatu rahoitusta muualta, tuskin ovat kaikkea omasta pussista maksettu. Ei tarvitse köyhän sisään astella. Tietysti on hienoa, että kunnostetaan vanhoja taloja, mutta epäilen tämän kannattavuutta. Pari vuotta pysyy korkeintaan toiminnassa erilaisilla startti rahoituksilla… sitten käy kalpaten.

    • Nimetön

      Kantsis perehtyä asioihin ennen huutelua.. omistajat ei starttirahaa tartte

  16. Rahvaan Ruuneperi vai hymyilevä Apollo

    Karavaani kulkee… Pappila on ja pysyy samoin seurakuntatalo. Mutta tuosta museorakennuksesta (navetta ja vintti) saa hienon ravintolan viinikellareineen jos Pappila tuntuu liian hienolta.

  17. Rahoitus kiinnostaa

    En todellakaan usko, että omistajat ovat kaikkea omasta pussistaan maksaneet. Ei muuta kuin numeroita esiin, paljonko tähän on saatu tukia ja rahoitusta?

    • Nimetön

      14:41
      Se kateus se on kamala vaiva, kun se kaivertaa sisuskaluja . . .

    • Thx-1138

      Yksityinen firma, yksityinen rahoitus! Julkisten varojen käyttö on julkista, joten jos paranoiasi on tällä sektorilla, niin ala etsiä julkisen rahan jakoa! Sieltä sitten löytyy, jos verorahoja on käytetty!
      Tyrvääläiset ei kyllä ansaitse tällaista, parempi olis ollu tyrvääläisille, kun olis purettu ja rakennettu kaupungin vuokratalo! Haistakaa tyrvääläiset paska!!!

      • Nimetön

        Thx:n älykkyysosamäärä tulikin jo selväksi . . .

    • Kirsi-Marja

      Rehellinen vastaus rehelliseen kysymykseen: nolla euroa on saatu avustuksia. Museovirastolta haimme pientä apurahaa mutta sitäkään ei myönnetty. Omin rahoin on talo remontoitu.

  18. Näkijä

    Kyllä on toisilla törkeitä tekstejä täällä.
    Uskallan sanoa, että tämä on ehdottomasti vuosituhannen merkittävin yksityinen kulttuuriteko Sastamalassa. Hyvä Jarmo ja Kirsi-Marja!

  19. Rahoitus kiinnostaa

    Onko rahoitusta kenties saatu ELY-keskukselta, rakennusperinnön hoitoon. Tätä on mahdollista saada myös yksityisen. Vai onko taustalla ollut joku muu sijoittaja?
    Varmasti eivät ole itse maksaneet kaikkia korjauksia, koska summa hipoo taivaita, eikä yksityinen yrittäjä saa niin paljoa lainaa. Jotain tässä taustalla on, varsinkin kun sitä ei voida julkisesti kertoa.
    Olisi myös täysin järjetöntä, jos yksityinen henkilö tai yrittäjä ottaisi näin suuren riskin, tuotto ei varmasti kata korjaukseen menneitä rahoja. Muutenkin toiminta on todella epävarmaa ja sitä kautta myös tuotot.

    • Nimetön

      voi morjens teitä kateellisia….. nimim rahoitus kiinnostaa ; epävarma toiminta ei taida olla sun ongelmas .Toisekseen ;kyseinen yrittäjä saisi tarvitessaan lainaa vaikka moninkertaisesti sen mitä kyseisen pytingin korjaaminen maksaa. Taas nähdään että kateus on kiimaakin kovempaa. Sanompa senkin että Niemisten verorahoilla taidetaan kustantaa monen kateellisen sossutuet

      • Rahoitus kiinnostaa

        Voin sanoa, että en ole sossuntukia koskaan käyttänyt. Aina olen töitä tehnyt, koko ikäni. En ole myöskään käyttänyt mitään muitakaan tukia esim. asuntotukea yms. Mielestäni, jokainen saa ihmetellä ja mietiskellä asioita. Se ei ole sinun elämästäsi pois, Nimetön. Jos kyseisessä pytingissä ei ole käytetty mitään erillisiä tukia tai vastaavaa, niin miksi siitä ei voisi puhua. Voisi yrittäjätkin tällä saada parempaa mainosta/arvostusta itselleen. Mutta, eihän Tyrväällä saa keskustella, arvostella, kyseenalaistaa mitään. Eikö vapaamuotoinen ja avoin keskustelu olisi kaikille hyväksi.
        Tuota en purematta niele, että kyseisillä yrittäjillä olisi takataskussa niin paljon käteistä, sijoituksia yms. että saisivat lainaa monin kertaisesti, tässä ehket hieman liioittelet. En myöskään usko, että he olisivat kokonaan remontin omista rahoistaan maksaneet. Valitettavasti en ainakaan vielä usko, että on kannattavaa yritystoimintaa. Tämänlaiset yritystoiminnat, kun ovat ajautuneet aika nopeasti karille (esimerkkejä löytyy paljon, jos viitsit tutkia). Otetaan huomioon myös se, ettei Sastamala ole niin vetovoimainen kaupunki. Tietysti jos kaikki menee hyvin, niin ei siinä mitään, hyvä niin. Taloutta seuranneena ihmisillä ei ole varaa osallistua moniinkaan tapahtumiin, konsertteihin yms. talous on heikoilla, joten voi tämä heidän yritys kaatua omille varpailleen.

      • Rahoitus kiinnostaa

        Voin sanoa, että en ole sossuntukia koskaan käyttänyt. Aina olen töitä tehnyt, koko ikäni. En ole myöskään käyttänyt mitään muitakaan tukia esim. asuntotukea yms. Mielestäni, jokainen saa ihmetellä ja mietiskellä asioita. Se ei ole sinun elämästäsi pois, Nimetön. Jos kyseisessä pytingissä ei ole käytetty mitään erillisiä tukia tai vastaavaa, niin miksi siitä ei voisi puhua. Voisi yrittäjätkin tällä saada parempaa mainosta/arvostusta itselleen. Mutta, eihän Tyrväällä saa keskustella, arvostella, kyseenalaistaa mitään. Eikö vapaamuotoinen ja avoin keskustelu olisi kaikille hyväksi.
        Tuota en purematta niele, että kyseisillä yrittäjillä olisi takataskussa niin paljon käteistä, sijoituksia yms. että saisivat lainaa monin kertaisesti, tässä ehket hieman liioittelet. En myöskään usko, että he olisivat kokonaan remontin omista rahoistaan maksaneet. Valitettavasti en ainakaan vielä usko, että on kannattavaa yritystoimintaa. Tämänlaiset yritystoiminnat, kun ovat ajautuneet aika nopeasti karille (esimerkkejä löytyy paljon, jos viitsit tutkia). Otetaan huomioon myös se, ettei Sastamala ole niin vetovoimainen kaupunki. Tietysti jos kaikki menee hyvin, niin ei siinä mitään, hyvä niin. Taloutta seuranneena ihmisillä ei ole varaa osallistua moniinkaan tapahtumiin, konsertteihin yms. talous on heikoilla, joten voi tämä heidän yritys kaatua omille varpailleen. Katsotaan ja seurataan tilannetta. En vain ymmärrä miksi asioista ei voi avoimesti keskustella jos ei ole mitään salattavaa?

    • Nimetön

      Ei se nyt NIIN kalliiksi ole tullut, miksei olisi voineet omasta pussistaan maksaa? Omaa rakennustaanhan ovat remontoineet.

  20. Rahoitus kiinnostaa

    Kirsi-Maijakin vastaili aluksi täällä keskustelussa, mutta rahoituksesta puhuttaessa hävisi kartalta.

    • Nimetön

      mikä saa ihmiset kehuskelemaan tukien hakemattomuudella ? kuka on luonut järjestelmän jonka mukaan tulivat käytettäviksi julkiset tuet jne.? jos niitä ei sitten edes saisi käyttää, jos joku historiaan jämähtänyt niiden käyttämistä vierastaa ja jaksaa niihin aina takertua ja muita mittailla?

    • Nimetön

      Facebookin Sastamalan keskusteluseinältä voit lukaista, että omalla rahalla on aikaan saatu.
      Ei varmaan maksa vaivaa alkaa täällä hänen vääntää rautalangasta auki asiaa, kun tietyt yksilöt on jo muodostaneet mielipiteensä.
      Tsemppiä pappilan isäntäväelle!

  21. Sipilän mallilla omaa rahaa.

    Noste yritykseen erillaisilla yritystuilla ja hankkeilla, valtion/ELY/TEKES osamaksamana. Sitten yritys myyntiin ja rahat kirjekuoreen odottamaan parempia aikoja. Koroilla toiset rupee aikansa kuluksi pääministereiksi toiset taasen remppailee asuntoja. Hyvä että jotain edes tänne Vammalaan jää. (Aika näyttää lopun)

    • Guui

      Nieminen myi Vexven ja sai siitä niin paljon, että tämmöset remontit on pikkumenoja!

  22. Nimetön

    Omilla rahoillaan ovat pappilan ostaneet ja omilla rahoillaan omaisuuttaan korjanneet. Eivät ole tiettävästi velvollisia selittämään kenellekään yhtään mitään projektinsa rahoituksesta. Elämä on muuten paljon kivempaa ilman kateuden tunnetta. Kokeilkaa vaikka.

  23. Matkailuvaltti

    Pappilan ja navetan välissä oleva seurakuntatalo catepillarilla tasaseks. (Kiinteistö lienee seurakunnallekkin melkoinen kiviriippa) Tilalle puistoalue mikä yhdistäisi pappilan ja navetan. Saataisiin hieno valtakunnallisesti merkittävä miljöö.

  24. Nimetön

    Voi kuinka hauska lukea näitä juttuja, kateus vai mikä se kaivertaa jokusia tässäkin kohtaa?
    Tietenkin Niemiset saavat ja voivat omaa rakennustaan laittaa vaikka millaiseen oorninkiin. Kerrassaan hienoa on kun sinne pääsemme mekin katsomaan ja erilaisista asioista nauttimaan. Tarkoitan meillä ihan ketä hyvänsä, 10.10 Aleksis Kiven päivänä on avajaiset. Sinne nyt kumminkin kaikki. Uteliaat ja kateliaat, herrasväki ja rahvas. Mää menen kumminki.

  25. Mervi Karhu

    Onnittelut Kirsi-Marja & Jarmo Niemiselle upeasta Pappilasta !