Sarvipää kohtaa Herran temppelit Jaatsilla

Veli-Pekka Bäckmanin mukaan Pakana-pukin touhut ilmentävät elämäniloa yksinkertaisimmillaan.

Pakanuus ja kristinusko – Sarvipää kohtaa kohtaa Herran Temppelit. Veli-Pekka ”Virtamies” Bäckmanin kuvataidenäyttelyllä on nimi, joka viittaa kristinuskon tematiikkaan. Mutta pakanuudesta tai Jumalasta ei näyttelyn töissä kuitenkaan ole kyse.

Pakanuus on tässä tapauksessa yhtä kuin taiteilija Bäckmanin perheen lemmikki, säyseä ja ihmisrakas pukkipoika nimeltä Pakana. Nimensä väritykseltään mustavalkoinen pukki on saanut 1800-luvulta peräisin olevasta Pakanamaan kartasta.

”Samana päivänä, kun pukki tuli meille, oli meillä lähetysjuhlille Vammalaan saapunut vieras. Tutkimme maailman karttaa, johon oli merkitty mustalla pakanat ja valkoisella kristityt alueet. Pakanan kaveri oli valkoinen ja sai tuolloin nimekseen lakana”, Bäckman naurahtaa.

Puheet pukista paholaisen symbolina ärsyttävät Bäckmania.

”Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Eläimet ovat ihmisen parhaita terapeutteja. Harmillista, että pukilla on niin ristiriitainen maine. Itselleni pukki on puhtaimman hyvän symboli. Pukki ei ole peto. Miksiköhän Saatana on joskus kuvattu vuohipukkimaisena, sorkkajalkaisena sarvipäänä?”

Leppoisaa elämää huolia vailla

Näyttelyn töissä avautuu Pakana-pukin rauhallinen elämänrytmi. Se tarkkailee ympäristöään, ottaa päivänokoset ja toimii porttivahtina. Keväällä Pakanaan iskee keväthuuma ja ruoho sen aitauksen toisella puolella innostaa karkumatkoihin. Kesällä pihapiiristä häviävät helposti kaikki kukat, erityisen hyvältä pukin suuhun maistuu alppiruusu.

Pakanaa ei vaivaa saavuttamattomat unelmat, se nauttii toistuvista rutiineista ja pienistä seikkailuista. Bäckmanin mukaan sillä oli nuorempana tapana nousta kivien ja kantojen päälle, mutta komean 12 vuoden iän saavutettuaan pukki tarkkailee ympäristöään mieluiten kuusen katveesta tai sille rakennetun lavan päältä.

”Joskus se kuitenkin nousee takajaloilleen kuten lajikumppaninsa Tyrvään vaakunassa. Olen halunnut taltioida Pakanalle tyypillisimmät ilmeet ja eleet, se on Tyrvään kekkein pukkipoika, joka näyttää usein siltä kuin hymyilisi.”

Bäckman on ikuistanut pukin puuhia paperille ja juuttikankaalle sekatekniikalla käyttäen muun muassa pastelli-, akvarelli ja öljyvärejä.

Unenomaisia kirkkokuvia ulkomaaleilla

Jaatsilla esitellään kuvakavalkadi, jossa Tyrvään kekkein pukkipoika kohtaa Ahvenanmaan vanhat kirkot.

Näyttelyn erikoisuus on puulevyille punamullalla, hautatervalla ja liidulla toteutetut kirkkokuvat.

”Nostan hattua rohkealle maalitehtaan johtajalle, joka keksi idean ja tarjosi ainekset kirkkokuvien tekemiseen”, sanoo Bäckman viitaten Uula-tuotteen Sari Uunilaan.

Ulkomaaleilla on syntynyt unenomaisia tunnelmapaloja Ahvenanmaan vanhoista kirkoista. Bäckman on inspiroitunut mielenkiintoisista yksityiskohdista ja kuvakulmista.

Suurin osa näyttelyt töistä on tehty viime kesänä. Mukana on myös Bäckmanin vanhempaa tuotantoa, muun muassa kissa- ja kirkkoaiheista grafiikkaa. Taiteilijan Hanna-tyttären piirtämät pöllöt ovat lehahtaneet yhdelle näyttelytilan seinistä.

Näyttelyyn voi tutustua 22. joulukuuta saakka.