Hyydeongelmat olivat Kokemäenjoella alkuvuonna hankalimpia pitkiin aikoihin. Niistä kärsittiin pääsääntöisesti Satakunnassa joen keski- ja alaosalla, mutta myös Sastamalan Kiikassa.
Suurten järvien säännöstelyn avulla Kokemäenjoen tulvatilanne pystyttiin hallitsemaan, eikä suurempia vahinkoja tapahtunut. ”Tämän vuoden olosuhteita on verrattu jopa 1970-luvun Kekkostulviin, jolloin syntyi laajoja vahinkoja Porin seudulla”, kertoo Pirkanmaan ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid.
Hyydeongelmien jälkeen varaudutaan kevättulviin. Esimerkiksi Rauta- ja Kuloveden vedenkorkeuksia lasketaan maaliskuussa selvästi viime vuosien totuttuja alempia vedenkorkeuksia alemmaksi.
”Järvien juoksutuksia on pyritty pitämään helmikuussa ja maaliskuun alussa suurina, jotta järvissä olisi keväällä tilaa lumien sulamisvesille”, Diar Isid toteaa.
Kokemäki Lievijärvi siikaa ja ahventa pilkillä.
Sastamala Aurajärvi isoa ahventa, myös pilkillä.
Kiikan Kiimajärvestä ei mittää!
No niin , nyt kun kulovesi ja rautavesi lasketaan tyhjäksi , niin se on varmaa että kalojen kutuhommat menee päin v ,,,,, tua ,,,, Niinja josjoku taas väittää että kaikki johtuu ilmaston – muutoksesta , saa haistaa paskan ,,,,,
Nyt kannattaa tehdä hyvät vakuutukset ajoissa. Tämä tietää veneiden rikille ja potkureille tuhoa. Unohtamatta köliveneitä.
Mitä tekee myös kalojen kutuhommille ?
Pieniähän ne on murheet isojen harmien rinnalla
Onkohan A.O ;oon Ä – Ö kohdillaan, ei ole hyvä että ihminen pistää näppinsä jokapaikkaan ,,, Niin että jättäkää kulovesi ja rautavesi normi korkeuteen, älkää menkö piteleen ,,, !!!!
Ei siitä mitään tule, että joudutaan juoksuttamaan tulvavesiä turbiinien ohi. Kun nyt tehdään sulamisvesille tilaa, saadaan samalla halpaa vesivoimalla tehtyä sähköä myytäväksi kalliilla ja sulamisvedetkin voidaan ohjata turbiineihin, Tosin voimalat saavat ohijuoksutuksistakin korvausta, mutta nykyisillä sähkön hinnoilla vesi kannattaa ajaa viimeiseen pisaraan sähköksi. Tulvasuojelu-sanan käyttö on lievää huijausta, pitäisi puhua sähkövoiman tuotannon maksimoinnista.
Olen tuota Rautavettä katsellut ikäni ja Heinoon rantaa, että alemmas on mennyt ihan luonnostaan aikojen saatossa.
Kauan todellakin olet katsellut, sillä kohta jo 70 vuotta on Heinoon rantaveden korkeus säädetty Hartolankoskeen rakennetun padon avulla. Eli ”luonnostaan” tapahtuvasta veden korkeuden vaihtelusta on jo hyvä tovi aikaa.
Kotimme kohdalla Rautaveden veden korkeuden vaihtelu on suuri, ” normaali” n. 130 cm laiturin päässä ja talviavannostani matalin mittaus samasta kohtaa on 30 cm, muutaman vuoden takaa, mietityttää. Viime keväänä kovin matalalla, tuntui että tarpeettoman pitkään. Vaikutus on moninainen, eikä aina hyvä. Perustelut lienee hyvät vaihtelulle, mutta vaikuttavat myös jäillä liikkuville.