1. Kuka olet?
“Olen Katja Heinikorpi, syntyjään kangasalalainen, Tyrväälle 24 vuotta sitten “piipahtamaan eksynyt” onnellinen viiden lapsen äiti, tyytyväinen RoPo-02 -poikien johtaja, Muistolan koulun vanhempainyhdistyksen ja Vammalan Partiotuen puheenjohtaja sekä vannoutunut “ässäläinen” jo 20 vuoden ajan.”

2. Mistä ilahduit viimeksi?
“Lapseni valkolakin varmistumisesta sekä ihanan työkaverini/ystäväni jättämästä tervehdyksestä työpaikalla. Muutenkin saan päivittäin iloita lapsistani sekä ystävistäni. Lisäksi sydäntä lämmitti säiden muuttuminen moottoripyöräilylle suotuisammiksi!”

3. Mikä saa sinut ärsyyntymään?
“Kaksinaamaisuus ja valehtelu. Se, ettei seistä sanojen takana tai että sanotaan jotain muuta kuin mitä tarkoitetaan.”

4. Jos saisit muuttaa yhden asian maailmassa, mikä se olisi?
“Napajäätiköiden sulamisen toivoisin loppuvan.”

5. Mihin satsaat, missä säästät?
“Satsaan perheeseeni ja ystäviini sekä yhdistysjuttuihin, niihin kaikkiin olen valmis antamaan itsestäni ‘kaiken’. Säästän tietyistä asioista päästäkseni muun muassa matkustelemaan perheeni kanssa.”

6. Ketä henkilöä arvostat? Miksi?
“Edesmennyttä äitini äitiä, joka englannintaidottomana matkusti useasti ulkomaille ja joka kerta selvisi pelkällä elekielellä. Lisäksi lähisukuun kuuluvaa ihmistä, joka monista sairastumisistaan huolimatta jaksaa huolehtia kunnostaan ja auttaa aina tarvittaessa. Hatunnoston on ansainnut myös entinen työkaverini Immu (kansanedustaja Ilmari Nurminen), joka nuoresta iästään huolimatta on lunastanut paikkansa muidenkin sydämessä kuin vain minun.”

7. Mistä paheestasi haluaisit luopua?
“Ärräpäitä voisin päästellä vähän harvemmin/valikoidummin.”

8. Mikä on rakkain lapsuusmuistosi?
“Olen saanut viettää erittäin ihanan ja muistorikkaan lapsuuden. Isäni mummulassa sain kantaa vettä kaivosta, kun sisälle vettä ei tullut, isäni äidin luona sain kukka-puutarhalla nyppiä liljoista heteitä, äitini vanhempien luona pääsin niin astumaan paljain varpain lehmänlantaan kuin todistamaan miten kana juoksee ilman päätä.
Ehkä kuitenkin onnellisin olen ollut tätini saaressa, missä sai vain olla, saunoa, uida ja viettää kiiretöntä kesäaikaa, ilman sähköä, juoksevaa vettä tai saniteettitiloja ja missä mummuni uidessaan hoilasi suureen ääneen: ‘Vessa, vesiposti, keittokomero ja huone…'”

9. Mikä on parasta kotikaupungissasi?
“Ihmiset! Muutettuani tänne ajattelin, että jo on paikkakunta, missä ei voi kahta vuotta kauempaa asua. Mutta jälkikäteen olen huomannut, että täältä löytyy niin ihania ihmisiä, etten voisi kuvitellakaan elämää ilman heitä. Enkä ole tähän päivään mennessä löytänyt henkilöä jonka kanssa en täällä tulisi toimeen, päinvastoin itselleni on tullut tunne, että olen tullut “kotiin”.

10. Terveisesi kuntapäättäjille:
“Uimahallista on nyt mainittu lähes kaikkialla, joten jätän sen kommentoinnin. Mutta jos päättäjät voisivat varmistaa että tällä kertaa Puistokatu saataisiin päällystettyä kunnolla, ilman että ensi vuonna se on jälleen todellinen pujottelurata. Toivottavaa olisi myös ettei sitä revittäisi auki juuri ennen Vanhan kirjallisuuden päiviä! Myös Ellivuoreen johtava tie on todellinen häpeäpilkku, erityisesti kun miettii miten ko. alueeseen on muuten panostettu ja toivottu matkailijoiden löytävän tiensä sinne.”