Tyrvääläinen marsalkka ja terveiset Amerikkaan

Kati Juurikka valitsi kuvaan Taisto Toivosen taidetta sekä Veikko Eskolan vuonna 1964 tekemän puuveistoksen.

Kivinavetan hämärässä nurkassa ratsastaa Carl Gustav Emil Mannerheim. Suuntaa todennäköisesti piakkoin säilytykseen Stormiin, vaikka olisihan tuollainen veistos komea näky Vammaskosken sillan pielessä. Mutta lähellä oli, ettei kipsiluonnoksesta syntynyt taidetta Helsinkiin.

Paikallinen kuuromykkä taiteilija Juho Talvia osallistui kyseisellä työllä Suomen marsalkan ratsastajapatsaasta järjestettyyn kilpailuun 1950-luvulla.

”Ei päätynyt tyrvääläinen veistotaide Mannerheimintielle, mutta Talvia sai työstään kunniamaininnan ja se oli mukana Messuhallissa järjestetyssä näyttelyssä”, tietää Sastamalan kaupungin taidekokoelmaa arkistoiva Kati Juurikka.

Toisella seinustalla seisoo ryhdikkään näköinen herrasmies. Yllättäen hänkin liittyy Mannerheimiin. Vuonna 1938 maalatussa, yli 2,5-metrisessä Vilho Nokon öljyväriteoksessa komeilee marsalkan tyrvääläinen adjutantti O.R. Bäckman, apteekkari Bäckmanin poika.

”Teosten taustalla on hienoja tarinoita, joilla on selvitystyön jälkeen mahdollisuus tulla paremmin kuulluiksi. Museokokoelmien haltuunotto on kirvoittanut toiveita näyttelyistä”, Juurikka toteaa.

Veikko Eskolan puuveistoksen takana on avattava luukku, jonka takaa löytyy tieto, että veistos on tehty vanhan kirkon korjaustyömaan ylijäämäparrusta. ”Mutta Karkun vai Tyrvään kirkon?” pohtii Juurikka.

Kaupungin kokoelmassa on niin ostettuja kuin lahjoituksena saatuja töitä. Kokoelman vanhin työ on ikonitaiteen edustaja 1800-luvun loppupuolelta. Kulttuuripalveluiden uusin hankinta on tamperelaisen Juha Kokkalan Jaatsi-piirros.

Ammattitaiteilijoista hyvin edustettuina ovat Emil Danielsson, Into Linturi, Taisto Toivonen, Raimo Viitala ja Kaapo Wirtanen.

”Arvokkaimmat työt ovat Akseli Gallen-Kallelan tekemiä, on grafiikkaa ja kaksi maalausta: Kansanateria Sipin talossa ja Selin istuva tyttö. Itselleni tuli yllätyksenä, että kokoelmissa on myös Kimmo Kaivantoa ja Väinö Aaltosta”, Juurikka miettii.

Kaikki taide on syntynyt ajassa ja paikassa, se kertoo kiinnostavalla tavalla syntyajankohtansa kulttuurista.

”Katso näitä Anja Levorannan suuria maalauksia, niissä näkyy 1990-luvulla herännyt ympäristötietoisuus”, Juurikka esittelee.

Jotkut työt tuntuvat tarjoavan myös tähän päivään sopivia viestejä, kuten Paavo Hakalan humoristinen puuveistos vuodelta 1970. Mieshahmo pitelee kylttiä, joka julistaa: Americans away from America!

”Lähetetäänkö Trumpille terveiset Sastamalasta?”

Juho Talvian kipsiluonnos Mannerheimista ratsuineen.

Kati Juurikka on kirjannut ylös tiedot kaikista kaupungin omistamista töistä. Projekti viedään loppuun osana koko Sastamalan seudun museon aineiston järjestämistä. Teoskortiston tiedot tallennetaan Maakuntamuseon Siiri-järjestelmään.

Urakka on edennyt pikkuhiljaa, osa-aikatyönä. Taideteoksia on myös kehystetty ja konservoitu.

Kaupungin kokoelmassa on liki 600 työtä. Milloin niihin on mahdollista tutustua?

”Taidetta saadaan esille ainakin pari kertaa vuodessa”, lupaa kulttuuripalvelupäällikkö Päivi Mäki-Kerttula.

Mäki-Kerttula tuumaa, että kokoelman luetteloinnin jälkeen edellytykset näyttelyiden järjestämiseen ovat entistä paremmat. Nyt kulttuuritoimen ihmisillä on tietoa, jonka pohjalta toimia.

”Suunnitelmissa on koota Kulttuuritalo Jaatsille eri teemojen ympärille näyttelyitä. Jaatsi on tämän vuoden osalta varattu, mutta syksyllä kun näyttelyvarauksia tehdään, otamme asian huomioon ja tuomme kokoelmasta teoksia kaikkien nähtäväksi.”

Anja Levorannan töissä näkyy 1990-luvun ympäristötietoisuus.

Paavo Hakalan terveiset Amerikkaan vuonna 1970.

Kaupungin kokoelmassa on paljon muun muassa Emil Danielssonin töitä.

Muokattu 14.2. klo 14.06. Raimo Viitala on oikein, ei Viitanen, kuten jutussa aiemmin luki.

Yksi vastaus artikkeliin “Tyrvääläinen marsalkka ja terveiset Amerikkaan”

  1. Paikkakuntalainen

    Pari huomautusta: Ei ole kuuromykkiä, on vain kuuroja. Raimo Wiitanen oli oikeasti Raimo Viitala.