Sastamalalalla takana taloudellisesti onnistunut vuosi

Sastamalan kaupungin talousvuosi 2017 onnistui erittäin hyvin. Torstaina julkaistu kaupungin tilinpäätös on 5,0 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja nettomenot laskivat edelliseen vuoteen verrattuna 2,7 prosenttia.

Lainamäärä laski 0,5 miljoonaa euroa. Kaupungin lainamäärä oli tilinpäätösvuonna 53,0 miljoonaa euroa eli 2 136 euroa per sastamalalainen.

Talousjohtaja Elina Alajoen mukaan erityisen huomionarvoisena on pidettävä sitä, että kaupungin henkilöstömenot laskivat jo toisena peräkkäisenä vuonna. Syynä laskuun olivat valtakunnallinen kilpailukykysopimus sekä kaupungin hallittu henkilöstömäärän vähentäminen.

Alajoen mukaan maltilliset palkkaratkaisut ja alhainen inflaatio ovat osaltaan vähentäneet kustannusten kasvupainetta, mutta menojen kurissa pitäminen on vaatinut kaupungilta jatkuvia omia toimenpiteitä.

Kaupunki laati vuonna 2014 vuosille 2015-2017 tuottavuusohjelman, jonka tavoitteena oli saavuttaa viiden miljoonan euron talouden tasapainotus toimintakuluja vähentämällä. Alajoen mukaan tuo tavoite on saavutettu ja jopa selkeästi ylitetty.

Sastamalan kaupungin ja liikelaitosten investointimenot olivat vuonna 2017 yhteensä 8,2 miljoonaa euroa. Näistä 3,4 miljoonaa euroa oli tilakeskuksen investointeja, joihin kuuluivat muun muassa Kiikoisten uusi, koulun yhteyteen rakennettu kirjasto, kehitysvammaisten asumispalveluyksikön rakennustöiden aloittaminen sekä nuorisovaltuuston aloitteesta lähteneen skeittiparkin toteuttaminen.

Kunnallistekniikan rakentamiseen ja perusparantamiseen käytettiin noin 2,2 miljoonaa euroa. Yksi keskeisistä kohteista oli Ranta-Kukkurin kunnallistekniikka.

Miljoonan investointivaraus Yrityspuisto Sykkeelle

Kaupunginjohtaja Jarkko Malmbergin mukaan talouden hallinnan tarve jatkuu, vaikka vuoden 2017 tilinpäätös olikin odotettua parempi. Vuoden 2017 hyvään tulokseen vaikuttivat lukuisat kertaluonteiset erät ja 2018 talousarvio on lievästi alijäämäinen. Malmberg korostaa, että myönteinen kehitys vaatii uskallusta panostaa kaupungin kasvua tukeviin hankkeisiin.

”Uudella valtuustolla tulee olemaan keskeinen rooli strategian ja uuden, helmikuussa hyväksytyn elinvoimaohjelman eteenpäin viennissä.”, sanoo Malmberg.

Uskallusta mitataan konkreettisesti tilinpäätöksen hyväksynnän yhteydessä, kun Yrityspuisto Sykkeen kunnallistekniikan rakentamiseen ehdotetaan miljoonan euron investointivarausta.

  • Mari

    Urjalan kunta on tällä vuosituhannella kehittynyt todella paljon mutta valitettavasti huonompaan suuntaan , koska kunnan virkamiesten ja päättäjien laatu ja vastuu on erittäin heikko .

    • Nimetön

      Utsjoen kunta on myös aikalailla kuralla. Mitähän me sille keksittäisiin apua?

      • Nimetön

        Jotenkin jäi kieltämättä epäselväksi mitä Urjala liittyy Sastamalan talouteen? Voisitko Mari selittää?

      • Mari

        Vaikka sinua 22:08 ei Urjalan kunnan vuosia jatkuneet vakavat ongelmat kiinnosta niin jotakin muuta voi kiinnostaa . Kiitos ei muuta .

  • Nimetön

    Kun sitä ylijäämää nyt tuntuu olevan, niin mennäänpä sitten vähän taaksepäin henkilöstömenoissa, eli palkataan reilusti lisää käsiä koti-ja myös laitoshoitoon. Turhaa vedota rahanpuutteeseen, jos kehutaan lehdessä, että v.-17 onnistui erittäin hyvin.

  • Nimetön

    Ai niin, se Yrityspuisto on jo varannut miljoonan..nooh, asiat meneekin sitten tärkeysjärjestyksessä…

  • Uimahallia ei ole ainakaan kiireellä pilattu

    uimahallille kans joku varaus….putkia on maassa jo ihan riittävästi…

    • Nimetön

      ja avovettä missä voit polskia jos nykyiset hallit ei sua kiihota!

  • Nimetön

    Sipilän kikkeli kyvytön (kiky) rahat voisi palauttaa työntekijöille ja lomarahat. Aivan typerää leuhkia että kulut laskenut kun se on työntekijöiden palkasta pois otettu ja sitäkautta ansaittu..

  • Nimetön

    Nyt pitää heti palkata lisää henkilökuntaa työttömistä. Kaikki voittavat työttömyys laskee ja voitto pienenee jasamalla verot vähenee. Myös stressaantuneet työntekijät voivat saada helpotusta paineeseen työhönsä liittyvissä asioissa. Ja ilmaisia palveluja on heti tarjottava kuntalaisille. Uni tulee parhaiten rahapussin ollessa tyhjä.

  • Nimetön

    Ellivuoren yksityitiehen tuosta hyvä hilauttaa 700 tonnia, saman alueen viemäröintiin, ym. kunnallistekniikan järjestämiseen uuden asemakaavan tonteille kuluukin sitten jo miljoonia.Mitenhän kaupunki tuota investointia perustelee?Ei ainakaan työntekijä, tai asukasmäärä ellivuoren ansiosta kasva.Näitä rahoja olisi voinut ohjata vaikkapa kotipalvelun parantamiseen.Käykääpä lukemassa esimerkiksi ympäristölautakunnan pöytäkirjoja.

    • Tyrvään miäs

      Ellivuoren asemakaavaa ei maksa kaupunki vaan kaavan hakija. Sotket nyt asioita. Investoinneista tulee poiston mukainen meno tulokseen/vuosi. Ellivuoren kohdalla saadaan kaivattua rakentamista (paikallisia rakennusmiehiä on nyt lomautettuna). Kun alue panostaa matkailuun, syntyy väkisinkin työpaikkoja ja euroja jää paikkakunnalle muutakin kautta.

      • Nimetön

        Kuka takaa, että kaivatut rakentajat ovat paikallisia? Mielestäni kaikki urakat pitää antaa sille firmalle, joka työllistää vain suomalaisia työntekijöitä. Ensisijaisesti työttömiä.

      • Nimetön

        Ai asemakaavan hakija toteuttaa kaikki työt kustannuksellaan luvan saatuaan? Tyrvään miehen kommentin toinen lause ei aukea tämmöselle silmät ummessa maksajalle ollenkaan…Vissiin jotain pyöritetään paperilla ja verottaja pyyhkii sillä p…öytää.

  • Nimetön

    Onnittelut Jenni Jokinen! Kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Rehellisyys tuottaa oikeanlaista tulosta. Siitä yrittäjätkin saavat miljoonan Yrityspuiston kunnallistekniikan rakentamiseen. Veronmaksajat pönkittää yrityksiä. Toivottavasti löytyy hyviä yritysjohtajia.

  • Tyrvään miäs

    Ellivuoressa tehdään vasta kaavaa ja hakija hoitaa kaikki kaavoituskulut. Rakentamisen kulut maksaa rakennuttaja. Tuo toinen lause. Jos esimerkiksi rakennetaan 12 miljoonan uimahalli ja sen investoinnin poistoaika on 30 vuotta, investoinnin poiston kuluvaikutus vuodessa on 400.000 Euroa. Tämä 400.000 on kaupungin tuloslaskelmassa menona vuosittain joka vuosi seuraavat 30 vuotta. Kirjanpitolait ovat vain tällaisia eikä verottaja pyyhi pöytää. Kunnat ja yritysmaailma toimii noudattaen samaa lainsäädäntöä. Tuolla 400.000 eurolla muuten palkkaisi kotihoitoon noin 10 henkilöä.

  • Nimetön

    Nimim.Tyrvään miäs puhuu potaskaa.Kaavaluonnoksen tosiaan maksaa hakija.
    Muutostyöt, esim kaavaan merkitty ellivuoren yksityistien muutos kaupungin ylläpitämäksi maksaa alkuunsa sen 700000 euroa 3vuoden aikana. Kun kaava-alueen uusille tonteille vedetään kunnallistekniikka, esim. vedet, sen maksaa kaupunki.Kaupunkihan yrittää sitten saada esim. veden osalta takaisin rahojaan korotettuina liittymämaksuina.Jos nyt uusia tontteja tulisi vaikka 30 kappaletta, ja jos niille löytyisi jopa ostaja, niin kustannukset per.liittymä olisivat jo kaupungin parin miljoonan investoinneilla n.60000 euroa/tontti,on kyllä tontin hintaan melkoinen lisä.Jotta tästä olisi jotain hyötyä, mahdollisten tontinostajienhan pitäisi muuttaa vakituisiksi asukkaiksi ellivuoreen.Silloinhan vasta verot alkavat juosta sastamalaan.Mitä tulee alueen rakennusmiehiä työllistävään vaikutukseen, epäilenpä että tulevilla rakennuksilla puhutaan työtekijöiden kesken lähinnä Viroa, Puolaa,Ukrainaa jne. Täysin käsittämätön hanke ,joka ei ilman kaupungin miljoonaivestointeja ikinä toteutuisi.Jos kyse olisi vain sen suunnitellun monikerroksisen chalet-osaketalon rakentamisesta, asiassa olisi hiven järkeäkin, ja kustannukset eivät kaatuisi sastamalan kaupungin syliin, tietä lukuunottamatta.

    • Nimetön

      Tarkoitakko että kaavassa näkyvälle laskettelurinteen viäreiselle tontille vettää yhdyskunta tekniikkaa kaupunki? Om pelkkää kalliota,ei verä.Tai vettää jos maksaa.

  • Tyrvään miäs

    Illon vesihuolto-osuuskunnan hommia. Kaupunki on jo tehnyt päälinjat, joista Illo jatkaa eli liittyjät maksavat. Pitkän vuodatuksen kirjoittaja voisi selvittää ensin faktat. Illo on jo kuokkinut ko. kallioita. Tuo tieasia taisi olla yksimielinen päätös Teklassa ja valtuustossa. Unohdatte kokonaan kaupungin tulopuolen hankkeesta (kiinteistövero joka syntyy lisärakennuksista, kunnallisveron lisäys ja yritystoiminnan yhteisöveron lisäys).

Kommentointi ei ole käytössä.