Tyrvääläisessä satukirjassa aimo annos paikallisuutta

Rauha Alanko ja Anneli Raatikainen ”kirjakahveilla” Pukstaavissa.

Sileekalliolla seikkaileva oravaperhe, koskettava tarina unienkelistä, Hornion metsissä lymyilevä ilkeä kettu ja ovelat sudet sekä omaa paikkaansa maailmassa etsivä sympaattinen Pörö. Rauha Alanko ja Anneli Raatikainen ovat sastamalalaisia sadunkertojia, jotka ovat osallistuneet alkuvuodesta julkaistun Tyrvääläisen satukirjan tekemiseen.

Todelliset tilanteet, tutut maisemat sekä maailman meno ovat olleet sytykkeinä satujen sikiämiselle. Rauha kertoo seuranneensa, miten oravat kisailivat leikkisästi hänen Sileekalliolla asuvan tyttärensä pihassa.

Anneli on luontoihmisiä, hän on kolunnut Hornion, Ritajärven ja Ellivuoren tienoot moneen kertaan. Poluille, kallionkoloihin, metsän siimekseen ja aukeille on helppo kuvitella eläinkunnan edustajien seikkailuja ja monenmoisia muitakin otuksia.

Paikallisuus vahvasti läsnä

Annelin ja Rauhan lisäksi Tyrvääläisellä satukirjalla on kolmetoista muuta kirjoittajaa. Se on Sastamalan Opiston ja Sastamalan Opiston Kirjoittajayhdistyksen antologia. Satukirjan herkän kauniista kuvituksesta vastaa Kerttu Salonen, joka on myös yksi satujen kirjoittajista.

Paikallisuus on teoksessa vahvasti läsnä. Mainituksi tulevat niin paikalliset baarit, Tyrvään Manta, Tyrvään Pukki, Tyrvään Pappila, sairaala kuin Tyrvään Pyhän Olavin kirkon maisemat ja Vammaskosken sillan seutu. Heikki Mäkelän hauskassa kertomuksessa Sasta tapaa Malan ja oppii paljon asioita Tyrväästä ja Vammalasta.

Antologia haluaa muistuttaa, että sadut eivät kuulu vain lapsille, vaan niitä voivat lukea kaikenikäiset.

”Iltasadun voi hyvin lukea itselleen. Se on mukava tapa rauhoittua”, tuumaa Anneli.

Tyrvääläinen satukirja sisältää tarinoita niin aikuisille kuin lapsille. Kirjantekijöiden mukaan on paikallaan, että vanhemmat lukevat sadun ensin ja arvioivat, sopiiko satu myös lapselle luettavaksi.

Ääneen luettuna

Kirjan sivutuotteena on syntynyt kaksi äänikirjaa. Sadut ovat kirjoittajien itsensä lukemia.
Rauhalle ja Annelille äänikirjan tekeminen oli uusi kokemus.

”Äänitystilanne oli vähän vähän jännittävä. Jälkeenpäin harmittaa, kun ääneni oli silloin tukossa”, Anneli sanoo.

”Hyvin se meni, sinun lukemasi satu kuulostaa oikein mainiolta – kuten kaikki äänikirjan tarinat”, Rauha toteaa.

Kirjoittajat ovat lukeneet satujaan ääneen myös lapsiyleisölle Pukstaavissa ja päiväkodeissa.

”Ne ovat olleet hienoja kokemuksia. Lapset eläytyvät kuulemaansa ja ovat niin aidosti innoissaan, silloin sadutkin heräävät eloon.”

Tyrvääläistä satukirjaa ja äänisatuja on saatavissa Pukstaavista ja Herra Hakkaraisen talosta.

3 vastausta artikkeliin “Tyrvääläisessä satukirjassa aimo annos paikallisuutta”

  1. Lasten lapsille luettavaa

    Paljonko kyseisestä kirjasta täytyy pulittaa,että se lähtee mun matkaani?

    Vastaa

Kirjoita vastaus

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>