Ilkka Kantola Sastamalassa: ”Ei koskaan enää!”

Ilkka Kantola
Ilkka Kantola.

Kansanedustaja Ilkka Kantola (sd.) puhui Sastamalassa vuoden 1918 muistojuhlassa. Tyrvään kirkolla paljastettiin muistomerkki.

”Ei enää koskaan”, totesi Ilkka Kantola puheessaan. Muistomerkissä on yli kahdensadan sisällissodassa kuolleen punaisen nimi.

Muistomerkin Ilkka Kantola toivoo toimivan viestinä koko yhteiskunnallemme. Se viittaa historiamme vaiheeseen, jonka emme halua koskaan toistuvan. ”Muistomerkin viesti on: Ei koskaan enää. Se sanoo meille painavin sanoin: Älkää antako yhteiskunnan koskaan jakautua kahtia niin, että veli käy veljeään vastaan asein. Älkää antako minkään väestöryhmän joutua yhteiskunnasta niin syrjään, että se epätoivoisena tarttuu aseeseen laillista hallitusta vastaan. Pitäkää huolta toinen toisestanne”, totesi Kantola.

Vuoden 1918 koettelemuksesta nuori tasavalta nousi nopeasti jaloilleen ja ryhtyi kehittämään valtiorakenteitaan. Vapaat vaalit mahdollistivat osallistumisen yhteiskunnan kehittämiseen. ”Juuri julkaistu tutkimus on nostanut esiin kansanvaltaisen kunnallishallinnon ratkaisevan merkityksen kansakunnan kokoajana yhteiseen työhön heti sisällissodan jälkeen”, Ilkka Kantola sanoi.

Parlamentaarisen demokratian idean Ilkka Kantola kuvasi ehtineen sisällissodan jälkeen juurtua valtioelimiin niin vahvasti, ettei sen vakautta onnistuttu tuhoamaan myöhemminkään. ”Suomen ja suomalaisten onneksi aina on löytynyt riittävän arvovaltaisia tahoja puolustamaan parlamentaarista demokratiaamme”, hän totesi.

Ilkka Kantola muistutti, että nykypäivänäkin on tärkeää sanoutua irti väkivallasta sekä noudattaa tinkimättä oikeusvaltion periaatteita. Parhaita takeita yhteiskuntarauhalle ovat hänen mielestään yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden toteutuminen sekä huolehtiminen koko kansan laajasta sivistyksestä ja sosiaalisesta turvasta. ”Tässä maailmassa, tänä päivänä, tällainen viesti on sekä ajankohtainen että äärimmäisen tärkeä”, Ilkka Kantola sanoi.

Sisällissodan käsittely ei ole ollut helppoa kuluneiden vuosien aikana. ”Sata vuotta on sellainen etäisyys, joka leikkaa terän voimakkaimmilta tunteiltamme, syyllisyydeltä ja katkeruudelta, häpeältä ja vihalta”, Ilkka Kantola pohti. Hänen mielestään muistomerkki ei ole kannanotto ihmisen teoista tai ansioista, vaan päättäväinen osoitus siitä, että ihmisarvo kuuluu kaikille.

Poimintoja

  • Nimetön

    Joo muuten varmaan ok mutta se on väärässä paikassa, hautakivet pitää laittaa hautausmaalle, näin ne on muuaallakin laitettu!

    • Nimetön

      Ei se ole hautakivi vaan muistomerkki, ei siellä vainajia ole, nimet vain. Myös muilla hautausmailla on nimikyltit laitettu, Keikyässä ainakin oli jo entuudestaan.

      • Nimetön

        Se on hautamuistomerkki, ei sillä ole merkitystä missä vainajien maallinen leposija sijaitsee. Kyllä ne on useimmiten sijoitettu hautausmaalle(tai tässä tapauksessa kirkkomaahan).
        Jos se muistomerkki olisi vailla nimiä niin tilanne olisi toinen, ei ollut ihan harkittu loppuun saakka.

    • Nimetön

      Lahtarien käyttämälle teloituskuopalleko olisit muistomerkin halunnut? Älkää enää lietsoko vastakkainasettelua, oli Kantolan sanoma. Muistomerkki on tärkeä sovinnon ele.

  • Nimetön

    Otsikosta saa äkkipäätä sen mielikuvan, että piispa Kantola ei tule enää koskaan Sastamalaan…

  • 1918 "Ei koskaan enää"

    Jos emme voi antaa anteeksi

    Jos emme voi unohtaa

    Yrittäkäämme ymmärtää

    Arvokas tilaisuus…Hieno muisto jälkipolville…

    Kiitos

  • Nimetön

    Minä luulin otsikon perusteella, että ei koskaan enää avioeroa.

  • Nimetön

    Kävi selväksi, että mikään asia ei ole niin vakava, etteivät henkisesti keskenkasvuiset siitä väännä huonoja puujalkavitsejä. Tutustukaa historiaan, niin hölmö ilmeenne liukenee kasvoiltanne.

  • Uhri

    Urjalassa kapina jatkuu koska kunta ”teurastaa” edelleen ihmisiä ja perheitä .

  • Sisällisodassa kuolleen omainen.

    Minäkin olin eilen kirkossa sekä lukion juhlassa.
    Molemmissa tilaisuuksissa huokui lämmin yhteisyyden ja sovinnon henki, kunpa kaikki Suomalaiset osaisivat suhtautua samoin, satavuotta sitten tahpahtuneeseen hirveään katasrtofiin jolloin veljet taisteli veljiä vastaan vastaan.
    Itselleni juhlasta jäi hyvä levollinen olo, tuntui vahvasti siltä, että Suomalaiset ovat läksynsä lukeneet, eikä sadanvuoden takaset hirmutyöt toistu koskaan enään. Sydänmellinen kiitos kaikille juhlan järjestäjille.

  • Nimetön

    No nyt kun on kivet saatu paikalleen ja nimet kiveen voisi varmaan tämänkin asian vatkaamisen jättää historiaan, molempien osapuolten uhrien muistoa kunnioittaen.

Kommentointi ei ole käytössä.