Saksitut: Unohtuuko Suodenniemi Sastamalan kehitysalueeksi?

Se oli Suodenniemi, joka aloitti Vammalan laajentumisen tällä vuosituhannella. Kun liitos tehtiin, niin porkkanarahoja käytettiin reippaasti entisen kunnan alueelle kunnallistekniikkaa, valokuituun ja taidettiinpa joitakin tieosuuksiakin parannella. Sittemmin Suodenniemi on jäänytkin vähemmälle. Tosin Urheilutaloon on ajateltu 800 000 euron remontti, jonka pitäisi toteutua lähivuosina.

Kun Sastamala sitten syntyi 2009 oli vastasyntyneen kapaloissa kahdeksan vanhaa kuntaa: Tyrvää, Karkku, Kiikka, Keikyä, Kiikoinen, Suodenniemi, Mouhijärvi ja Vammala. Noiden kaikkien edesmenneitten kuntien alueita sitten pitäisi kehittää, ja jollakin tavalla jopa tasapuolisesti. No, se ei ehken ole mitenkään mahdollista, sillä kaupunki suuntaa rahaa eniten kasvualueisiin, eli lähinnä Mouhijärvelle ja tietenkin Sastamalan Vammalaan. Osansa on saamassa entinen Äetsäkin ainakin Kiikan osalta, jonne mahdollisesti nousee uljas monipalvelukeskus. Kaikki alueet saavat ehkä jotakin, ainakin joskus pienen pätkän asvalttia tai uuden katulampun.

Niin. Suodenniemellä asuu yritteliästä ja sitkeätä kansaa, kuten muuallakin Sastamalassa. Silti Suodenniemen suunnalle kaivataan jotakin aivan uutta, jotta senkin alueen veto- ja pitovoima lisääntyisivät. Kun Yrityspuisto Sykettä viedään eteenpäin opiskelijaideoilla ja kaupungin keskustaa, Vammalaa, kehitetään arkkitehtikilpailulla, niin jotakin vastaavaa tarvitaan myös Suodenniemelle. Kesäisin kylällä liikkuu kyllä väkeä, koska kesäasukkaita taitaa olla enemmän kuin alueen vakinaista asujamistoa.

Kylänraitti on kuitenkin suurimman osan vuotta vaarallisen hiljainen. Toivottavasti perinteitä paljon omaava Suodenniemi ei unohdu Sastamalan kehitysalueeksi, joka hiljalleen hiipuu, kuten monille kylille on käynyt valtakunnan keskittämisinnon myötä.

Siis ideariihi pystyyn, jotta kesäisen toritapahtuman ruuhkasta tulisi ympärivuotista.

Poimintoja

  • Maire Villo

    Siellä kaivataan varsinkin pankkipalveluja. Edes pari kertaa viikossa määrätyssä paikassa olisi hyvää palvelua. Netti ei ole kaikille ratkaisu.

  • Nimetön

    Maire, pankkipalveluiden järjestäminen ei ole kunnan päätettävissä eikä kunnan toimintaa. Saksi ihan aiheesta on huolissaan kunnan surkeasta suhtautumisesta Suodenniemeä kohtaan. Suodenniemi meni takki auki liitokseen ja paikalliset luottamushenkilöt eivät ole paikalla kokouksissa ja tiukkoina. Toki maantieteelläkin on osansa kehityksessä -mutta halustahan tässä lähinnä on kyse: Halutaanko Suodenniemeä kehittää!?

    • Nimetön

      No tämä ei ole mikään tahtokysymys vaan kysymys on demokratiasta. Enemmistö päättää mitä missäkin tehdään ja kun Sastamalan vireämmätkin alueet ovat taantumassa, Vammala ja Häijääkin niin ei ole realistista kuvitella mitään palveluita näin syrjään.
      Pirkanmaa pitää nähdä laajempana kokonaisuutena eikä pelkästään yhden kunnan sisällä tapahtuvana kehityshankkeina.
      Tampereen kehyskunnat ja Tampere näyttävät suunnan ja sinne Sastamala ei mahdu, valitettavasti.

      • Häijää vetää

        Häijää ei ole millään tapaa taantumassa. Luethan hieman uutisia niin huomaat. Kaupat, asunnot, kaavoitus….
        Vammalaan ei näillä nurkilla asuvilla tule asiaa juuri koskaan. Ison Sastamalan välimatkat ovat sellaisia.

  • Tarmo Seppä

    Veli-Matti kirjoittaa ihan asiaa. Suodenniemi tuntuu jäävän Sastamalan kehittämiseksi. Mutta osittain vain tuntuu. Ensivuoden budjetissa on varattu 50000 euroa urheilutalon kunnostussuunnitelmaan. Hanke alkaisi seuraavana vuonna ja siihen on
    suunniteltu lähes miljoonan määrärahaa. Myös teitä kunnostetaan ensivuonna. Heikkokuntoiset Röyskäntie ja Jalkavalantie korjataan. Koulun liikuntakenttä laitetaan asianmukaiseen kuntoon myös. Joten kyllä jotakin sentään tehdään ja suunniellaan Suodenniemellekin.
    Totuus on, kuten Veli-Mattikin toteaa, että uhkana on alueemme jääminen kaupungin kehittämisessä taka-alalle. Kaupunki noudattaa tiukkaa budjettikuria. Niin on pakkokin tehdä. Laajan kaupungin kasvualueille rahat menevät. Eritoten Mouhijärvelle tällä hetkellä. Siksi esimerkiksi Suodenniemen kipupisteiden hoitoon tarvitaan alueemme asukkaiden omaa aktiivisuutta. Ja sellaistahan on ollutkin jo pidempään nähtävissä. Suodenniemi pahuksen kauniina kaupunginosa tulee löytämään omat vahvuutensa tulevaisuudessakin monisärmäisessä Sastamalan kaupungissa. Niin uskon, ja vahvasti!
    Erään kommentoijan väite, että paikalliset luottamushenkilöt eivät kävisi kokouksissa, on perätön. Minä Istun kaupungihallituksessa, ja ajan siellä jatkuvasti paitsi koko Sastamalan, myös oman asuin- ja synnyinalueeni Suodeniemen asioita parhaan kykyni ja taitoni mukaan.

  • Tarmo Seppä

    Pieni korjaus tekstiini. Puhelimeni näköjään muutti ensimmäisessä kappaleessa kehitysalue-sanan kehittämiseksi- sanaksi. Lause siis kuuluu :Suodenniemi siis tuntuu jäävän Sastamalassa kehitysalueeksi. Mutta vain tuntuu. Jne.

  • Nimetön

    <<<< Yrityspuisto Sykettä viedään eteenpäin opiskelijaideoilla ja kaupungin keskustaa, Vammalaa, kehitetään arkkitehtikilpailulla<<<

    Ovatkohan nämä nyt varteenotettavia kehitysideoita? Vai pelkkiä hankkeita?!

  • Nimetön

    Joka euro mikä sinne korpeen satsataan on hukkaan mennyttä, tietenkin virkistää paikallisia mutta ei tarvitse olla iso visionääri kun ymmärtää tämän.
    Eikä tätä pidä ymmärtää niin että tämä olisi poliittisten päättäjien käsissä, ei ole.
    Uudellamaallakin kohtuullisen lähellä isoja kasvukekuksia pienet kunnat kärsivät muuttotappioista ja väen vähyydestä.

  • Nimetön

    tarmo seppä,kerroppa nyt mitä se urheilutalo vaatii miljoonan remonttia,itse en tiedä yhtään syytä.kun hoidat niitä asioita ni hoida vaikka semmonen et kun on aamulla 40 kuumetta niin saa saikku lapun tosta kylältä taikka jos autottoman täytyy päästä tre niin et sinne pääsis ilman et se maksaa sata ekee.

  • Nimetön

    Voisiko näillä syrjäseudulla asuvilla olla pienempi veroprosentti? Pientä lohtua sekin toisi. Hiljaisia ovat tämän päivän kylänraitit. Toki monen nuoren on pakko lähteä ja haluaakin lähteä. Aikoinaan töitä haettiin Ruotsista asti. Ruotsin viisaat päättäjät välttivät sodan. Saksalaisten rautasaappaiden kopse, ei turmellut päättäjien kuuloa. Mikä on Suomen nykyhallituksen kuulon taso?

    • Nimetön

      Kyllä syrjäseudulla voisi olla alemmat veroprosentit palveluiden tason säilyessä samana, jos tiheämmin asuttujen seutujen valtionveron maksajat suostuisivat nykyistä suurempaan verotulojen siirtoon syrjäseutujen hyväksi. Valtionvero on kaikilla sama, kunnallisvero vain voi olla eri suuruinen eri alueilla. Siispä lasketaan kunnallisveroa ja karsitaan palveluita, koska valtionosuudet eivät takuulla kasva. Tiedä sitten, toisiko pienempi veroprosentti sitä kaivattua lohtua, kun palvelut karkaisivat kauemmas.

      • Nimetön

        Tuosta valtionverosta sellainen sivuhuomautus kun väitetään, että pienituloiset eivät maksa sitä. Kyllä maksaa, välillisillä veroilla. Esim. alv. sähkövero, polttoainevero. Ja vaikka pienituloisen veroporesentti olisi lähellä nollaa, niin silti peritään veroluontoisia maksuja palkasta 10%.

    • Mullikuhnuri

      10.12, Ruotsi vältti sodan, koska sillä oli rautamalmia, jota Saksa tarvitsi sotakoneiden teräkseen. Kiirunan ja muiden rautakaivosten tuotanto olisi loppunut, jos Ruotsi olisi vedetty sotaan. Länsinaapurin maailmansodan jälkeinen rikkaus perustuu nimenomaan saksalaisten sotasaappaiden rautakorkojen kopseen turvaamiseen. Ruotsi vältti sotimisen kustannukset näennäisellä puolueettomuudellaan. Sen sijaan se hyötyi taloudellisesti sodasta miehitetyn Norjan ja sotatantereena olleen Suomen välissä.

      • Nimetön

        Kyllä se Swedujen rikkaus perustuu pääosin ihan muuhun.
        15 vuotta heidän kanssaan bisnestä tehneenä voin kertoa, että ovat taidollisesti aivan eri tasolla kuin me.
        He osaavat johtaa, suunnitella, myydä, olla kärsivällisiä, omaavat ylipäätään kadehdittavan bisnesälyn vaikka vertaisi mihin tahansa muuhun kansakuntaan.
        Esimerkkejä on lukematon määrä. Suomalaisille tutuimpia Scania, Volvo, Ikea, Spotify, Saab, H&M, Electrolux, jne. jne.

      • Nimetön

        15:55, ruotsalaisilla ei ollut sodan jälkeen jälleenrakennuskautta kuten sotaa käyneillä oli. Ei tarvinnut rakentaa uusiksi tehtaita, infraa ja työvoima oli tervettä, sodan kauhuja kokematonta. Ruotsi pääsi alkamaan tuotannon entiseltä tasolta muiden rypiessä. Lisäksi oli natseilta sodan aikana tuotetuista raaka-aineista saatu raha. Oli siis tuotantovälineet ja pääoma, joita muilla ei ollut. Sotaa käyville maille aseita ja raaka-aineita myyvälle valtiolle sota on parasta bisnestä.

      • Nimetön

        Totta. En kiistä.
        Mutta kyllä Swedut ovat bisnesmiehiä, me emme.

  • Muut kylät vs. vammala

    Sanoisin, että vammala on niin syrjässä, että sinne satsattu raha menee kankkulan kaivoon. Hieman keinotekoisesti sitä yritetään ylläpitää Sastamalan ”keskustana”, mutta syrjässä se on. Harvalla muulla kuin vammalalaisella sinne asiaa on.

Kommentointi ei ole käytössä.