Yrityspuisto Syke kehittyy – Ideatehtaasta 230 ideaa, yhteistyötä myös opiskelijoiden kanssa

Demola-tiimin opiskelijat ideoinnin keskellä. Kuvassa Alba Vazquez Lopez, Antti Kinnunen, Mina Lim ja Samuli Silin. Ryhmään kuului myös Parsa Eshragh Jahromi.

Yrityspuisto Sykkeen toimintamallin kehittäminen eteni vauhdikkaasti viime vuoden aikana.

Sastamalan elinkeinopalvelut keräsi yritysten kehitysajatuksia haastattelemalla noin 20 paikallista yritystä. Lisäksi oppia haettiin vierailemalla Turun, Rauman, Nokian ja Tampereen yrityspuistoissa ja toimistohotelleissa.

”Pyörää ei kannata keksiä uudestaan, vaan oppia kannattaa ottaa muiden kaupunkien onnistuneista projekteista”, toteaa elinkeinojohtaja Ursula Lumme.

Opiskelijat ideoivat yhteisöllisyyttä ja ekologisuutta

Kaupungin tavoitteena on saada Yrityspuisto Sykkeeseen uusia teollisuus- ja asiantuntijayrityksiä myös Sastamalan ulkopuolelta. Tästä syystä kaupunki haki uusia näkemyksiä aloittamalla innovointiyhteistyön korkeakouluopiskelijoiden kanssa.

Sastamalan kaupunki ja Yrityspuisto Syke olivat toimeksiantajana opiskelijoiden innovointikilpailu InnoEventissä Tampereella. Tehtävänä oli luoda ehdotus yrityspuiston kohtaamispaikasta ja siellä tapahtuvasta toiminnasta. Yrityspuisto Syke oli myös mukana Demola Tampereen opiskelijaprojektissa, jossa kansainvälinen opiskelijaryhmä ideoi vetovoimaista ja modernia yrityspuistoa.

”Opiskelijoiden ehdotuksissa korostui erityisesti yhteisöllisyyttä vahvistavien toimintojen luominen sekä ekologisuuden huomioonottaminen. Kohtaamispaikasta pitäisi opiskelijoiden ehdotusten mukaan löytyä muun muassa etätyöpisteitä, toimistotiloja ja yhteinen tapahtumatila. Myöskään sähköistä ulottuvuutta ei saa unohtaa”, kertoo yrityspuistokoordinaattori Noora Nieminen.

Ideatehtaan kautta 230 uutta ideaa

Kaikille avoimen sähköisen ideointialustan, Ideatehtaan avulla kerättiin ja testattiin ideoita tulevan yrityspuiston toiminnasta ja palveluista. Ideatehdas keräsi yli 1 300 käyntiä ja synnytti 230 ideaa.

”Ideatehtaan kävijät nostivat esille muun muassa tarpeet saada Sastamalaan lisää asiantuntijapalveluita, kehittää paikallista toimintaa tamperelaisten korkeakoulujen sekä Saskyn kanssa ja luoda monipuolisia yritystiloja erilaisiin tarpeisiin. Kaupunkia kannustettiin myös paikallisia menestystarinoita hyödyntävään rohkeaan markkinointiin”, summaa Nieminen.

Kerätyn materiaalin pohjalta Sastamalan kaupunki laatii yhdessä kokeneen teollisuus- ja liiketoimintakonsultin, Gaia Consultingin kanssa alkuvuoden aikana ehdotuksen Yrityspuisto Sykkeen toimintamallista ja siihen liittyvistä palveluista. Tulossa on myös työpaja, jossa paikalliset yritykset pääsevät antamaan oman panoksensa yrityspuiston kehittämiseen. Pirkanmaan liiton rahoittama kehityshanke päättyy maaliskuussa.

”Yrityspuiston kehittäminen on edennyt aikataulun mukaisesti. Uusi asemakaava uusine yritystontteineen valmistunee tammikuuhun 2020 mennessä. Yrityspuiston ennakkomarkkinoinnin aloitamme tämän vuoden helmikuussa”, Lumme toteaa.

Luvassa on tienvarsimainontaa, näkyvyyttä valtakunnallisessa mediassa sekä sähköistä markkinointia.

19 vastausta artikkeliin “Yrityspuisto Syke kehittyy – Ideatehtaasta 230 ideaa, yhteistyötä myös opiskelijoiden kanssa”

  1. Nimetön

    Joo eihän siinä muuta vikaa ole kuin sijainti, täysin sivussa Lousajan peräkorvessa, olisi pitänyt perustaa johonkin ison tien varteen Stormi, Häijää tms.

    Vastaa
  2. Artsi

    Tehkää matka Pirkkalaan uusia halleja nousee jatkuvasti = hyvät tieyhteydet ja lentokenttä vieressä, ei yrittäjät tänne tule valitettavasti

    Vastaa
    • Nimetön

      Joo näin se on , yrityspuistolle olisi pitänyt etsiä nimensä mukaisesti jokin vähän erilainen ympäristö.Luonnonkaunis maisema olisi ollut se Sastamalan valtti eikä tavanomainen teollisuusalue, luovuutta tarvittaisiin näissäkin päätöksissä.

      Vastaa
      • Nimetön

        Höpö höpö – ei Sastamalassa juuri ole luonnonkauniita maisemia ja jos olisi, ei sellaisia ainakaan kannattaisi tuhlata yrityspuistoon.

    • Nimetön

      Naura sinä vaan. Itse ilmeisesti istuisit keskiolutkuppilassa ja odottaisit, että jos vaikka joku tuo selkärepulla rahaa?

      Vastaa
  3. Kyllä kyllä

    Hyvää yritystä, näin sitä pitää. Ja kun on päätöksen teon hetki niin siitä vaan. Ilman pakitteluja. Torin uudistaminen meni pepulleen juuri kun oli saatu hyvä idea niin ”jostain syystä” hyvä idea kuopattiin. Sykkeen alueella infra on kutakuinkin kohdallaan.

    Vastaa
  4. Nimetön

    Kuntaliitoksista ei ole syntynyt millään mittarilla mitattuna myönteisiä elinkeinovaikutuksia laajentuneeseen kuntaan.
    Tähän tulokseen päätyi lainsäädäntötutkimuksen tutkija Niko Vartiainen selvityksessään.
    Sastamalassa mennään todellakin Lousajan metsään tässä yrityspuistossa.
    Sastamalassa on paljon parempia paikkoja yritystoimintaan, kunhan nähdään näissäkin asioissa myös Vammalan ulkopuolelle.

    Vastaa
  5. Nimetön

    Porintiellä Salmin risteyksessä on jo kolme hallia. Tästä olisi vartin ajomatkan päässä Tampereen kehätie ja kolmenkulma. Olisi aika lähellä kasvualuetta.

    Vastaa
    • Tuntematon

      Argumenttisi siitä, että Salmista on lyhyempi ajomatka Nokialle ja Tampereelle kuin Vammalan keskustaan, ei ole Sastamalan kaupungin intressien mukainen. Johtoajatus Sastamalan kaupungin yrityspuistossa on luoda työpaikkoja sastamalalaisille tai satamalalaisiksi haluaville veronmaksajille. Miksi Sastamalan kaupunki investoisi nykykyisiin ja tuleviin nokialaisiin ja tamperelaisiin?

      Vastaa
  6. Nimetön

    Mitä siellä yrityspuistossa tehdään? Tuleeko sinne huvilaitteita kuten huvipuistoissa? Tättyy ensin houkutella työllistäviä yrittäjiä. Pitäisi myös tehdä kysely entisten poismuuttaneiden asukkaiden perään poismuuton syystä. Houkutelkaa myös Sastamalan kaupungin työntekijät ja viranhaltijat muuttamaan Sastamalaan. Entisessä Äetsän kunnassa oli tapana muinoin, että oman kunnan asukkaat olivat etusijalla kunnan avoimiin työpaikkoihin. Täällä Sastamalassa on sellainen tapa, että palkataan muualtatulijat. Siten saadaan omat asukkaat muuttamaan pois, mutta muualta tulijat eivät asutu veronmaksajiksi tänne.

    Vastaa
    • Nimetön

      ”””’ Sastamalassa on sellainen tapa, että palkataan muualtatulijat. Siten saadaan omat asukkaat muuttamaan pois, mutta muualta tulijat eivät asutu veronmaksajiksi tänne.””

      Voi että kun ihan minun kynästäni! kIITOS!

      Vastaa
  7. Pasi Panssari

    Kaikkea hyvää yrityspuistohankkeelle. Idea mahdottoman hyvä. Jotain sopivaa toimintaa myös tavalliselle tallaajalle, niin tulee poikettua.

    Vastaa
  8. Nimetön

    Tää on tätä ideahössöä mitä Sastamalassa on tarjolla, koululaiset suunnittelee kaikennäköisiä mutta uskottavuus puuttuu. Käykääpä katsomassa Nokialla,pirkkalassa tai Ylöjärvellä mitä ”yrityspuistossa ” pitää olla : yrityksiä, siitä se nimi.
    Yrityspuiston suosion ratkaisee yksi asia: sijainti, mitä kauempana kaupungista sitä huonompi, Tampereelle on matkaa joka nurkasta paljon mutta Kärppälä ykkönen.

    Vastaa
  9. Nimetön

    Voi verrata jopa maanpettuuruuteen nykyhallituksen koulutuksen alasajoa. Pelkästään metalliteollisuuteen syntyy tulevaisuudessa 50 000 uutta työpaikkaa. Järkyttävää touhua, miten porvarihallitus on alasajanut ammattikoulutustakin. Liian suuri osa nuorukaisista on potkaistu tyystin pois silmistä ja yhteiskunnasta. Siinä tulevaisuudessa Suomen suurin vekseli, eikä valtionvelka. Yhteiskuntarauha.

    Vastaa
    • Nimetön

      Kaikki eivät ymmärrä että maailma muuttuu, enää ei maata kolmea vuotta ammattikoulun halleissa vaan mennään työpaikalle, siellä ne työt opitaan. Pitää ottaa itsekin vastuuta eikä odotella että päätyy liiton kassalinjoille, työntekijöitä kaivataan eikä valittajia.

      Vastaa
      • Nimetön

        9:45 Onneksi useimmat, eli enemmistö ymmärsi 9:13 kirjoituksen.

    • Nimetön

      Todellista maanpetturuutta on änkyräliittojen harjoittama mielivalta ja halu kyykyttää muita. Suomen kansantalouden alakulo männävuosina oli pääosin liittojen syytä. Erityisesti AKT:n ja kumppaneiden, jotka pysäyttivät Suomen viennin tyhjänpäiväisen kiukuttelunsa takia.
      Onneksi nykyhallitus on toimillaan saanut talouden tilaa korjattua yllättävänkin hyvin. Siitäkin huolimatta, että ammattiyhdistys kiristämällä teki tyhjäksi hallituksen työllistymistä helpottavan aloitteen.
      Minkähän takia YTK:n jäsenmäärä on rajussa kasvussa ja liittojen yhtä rajussa laskussa? Liittyy varmaan siihen, että normaaliymmärryksellä varustettu palkansaaja ei enää kehtaa kuulua änkyräliittoihin.

      Vastaa

Kirjoita vastaus

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>