Sinustako osa taideteosta? – Heidi Piipon työ koostuu sastamalalaisten kasvoista

Kuvataiteilija Heidi Piippo ja Sastamalan seudun museon amanuenssi Emma Kurki. Kaikkien naamioiden mallina ovat toimineet sastamalalaisten kasvot. Kuva: Minna Isotalo.

Miten paikkakuntamme menneisyyttä voidaan lähestyä taiteen keinoin? Tähän kysymykseen vastauksia tarjoaa Sastamalan 10-vuotisjuhlavuoden ensimmäinen taidenäyttely Jälkemme, jonka toteuttavat yhteistyössä Sastamalan seudun museo ja kuvataiteilija Heidi Piippo.

”Näyttelyn nimi viittaa merkkeihin, joita ihmiset kautta aikojen ovat jättäeet jälkeensä. Osa jäljistä on säilynyt tähän päivään asti, ja niitä tutkimalla voimme palata ajassa taaksepäin”, avaa museoamanuenssi Emma Kurki.

Neljä teoksista sijoitetaan Tornihuvilaan ja yksi Heinooseen Pyhän Marian kirkon rantaan. Piippo sai innoituksen ympäristötaideteokseen toimiessaan viime kesänä oppaana Pyhällä Marialla. Kesän parasta antia olivat vierailijoiden kanssa käydyt keskustelut.

”Erityisesti kirkkomatkojen pituudesta riitti juttua, kuljettiinhan Pyhän Marian kirkolle vesistöjä pitkin aina Peräseinäjoelta saakka. Kirkkomatkoja varmasti suunniteltiin pitkään ja ne olivat vuoden tärkeimpiä tapauksia. Silloin nähtiin sukulaisia, tuotiin vainajia siunattaviksi ja lapsia kastettaviksi.”

Pyhälle Marialle sijoittuvan ympäristötaideteoksen nimi on Matkalla, ja se kuvaa muinaista matkantekoa. Teos koostuu kipsimuottien avulla valmistetuista kevyistä naamioista, jotka ripustetaan kirkon rantaan.

”Menneen kesän mielenkiintoiset kohtaamiset saavat varmasti jatkoa, kun kirkossa vierailevat kohtaavat kirkon rantaan veneellään rantautuneet seurakuntalaiset”, Piippo uskoo.

Toistaiseksi Heidi Piipon käsissä on valmistunut 21 kipsimuottia eri-ikäisten sastamalalaisten kasvoista. Mukaan mahtuisi vielä.

”Kaikki tähän mennessä osallistuneet ovat eri-ikäisiä naisia, ja mukana on yksi alaikäinen. Erityisesti miesmalleja ja nuoria kaivattaisiin lisää.”

Miespuolisille malleille vaatimuksena on parrattomuus, sillä muottimateriaalina käytettävä kipsi tarttuu tiukasti partakarvoihin kiinni. Nuorten kohdalla alaikäraja on 13 vuotta vanhemman suostumuksella.

”Muotin tekoon kuluu noin tunti, mikä on pitkä aika olla paikoillaan. Osallistujilta edellytetään siis myös motivaatiota.”

Mitä naamioille tapahtuu näyttelyn jälkeen?

”Omaa naamiotaan voi tiedustella minulta syksyllä näyttelyn päätyttyä. Loput kerään talteen ja ripustan ne ehkä myöhemmin jonnekin muualle.”

Jälkemme-näyttely avataan yleisölle tiistaina 2. huhtikuuta ja siihen voi tutustua elokuun loppuun saakka.

Koko jutun voit lukea keskiviikkona ilmestyvästä Alueviestistä. 

Poimintoja

  • Kiinnostaa

    Urjalan kunnan virkamiehistä saisi hyviä lumiukon malleja , ne on muutenkin olleet pihalla jo vuosia .

    • Järjen ja tunteen jättiläisiä

      syntyy paikkakunnallemme juuri taiteen ansiosta. Ihanaa että taiteilija tässä huomioi tavalliset ihmiset taiteen keinoin heitä valokeilaan saattaen.
      Ympäristötaide on hieno lisä ja kerrostuma Pyhän Marian ikiaikaiseen muinaisuuteen. Kirkossa kohtaamme kipsimuoteista taiteen joka kohtauttaa. Kiitos siitä.

  • Muori

    Sastamala on taidekaupunki. Olisipa hienoa saada kasvonsa osaksi tuota teosta. Iloa ja valoa kaikille!

  • Taide

    on Sastamalan valtti,kirjat ja kuvataide täällä korkea osaavuus
    Taiteilija Piippo tuo taidetta lähellemme ja arkeen iloa ja valoa,näyttelyn jälkeen voi olla että sastamalaisten kasvot ympärin maailman taide Mekkojen kulkevat ja houkuttelevat lisää asukkaitakin vireään kuvataidekaupunkiimme

Kommentointi ei ole käytössä.