“Kuulo-ongelmaiset kaapista ulos” – Kuulokoje voi parantaa elämänlaatua ja vahvistaa itsetuntoa

Mouhijärvellä työskentelevä Pirjo Seppä-Hakala, Äetsän neuvolan Anu Parikka, Punkalaitumen neuvolan Aila Ruohonen sekä Vammalan neuvolan Kirsi Kuja-Aro toivovat Meria Mäkisen tapaan, että kuulotutkimuksiin hakeuduttaisiin ajoissa.

Kuulokojeita on huollettu Vammalan neuvolassa jo kymmenkunta vuotta, mutta Mouhijärven, Punkalaitumen ja Äetsän neuvoloissa palvelu on uusi.

Asiakkailla on mahdollista saada neuvolasta kuulokojeelle perushuoltoa sekä käytön opastusta. Neuvolassa voidaan myös ottaa muotti uutta korvakappaletta varten. Tarvittaessa koje lähetetään huoltoon Taysin Kuulokeskukseen.

”Esimerkiksi väliletkun vaihto ja korvakappaleen puhdistus ovat sellaisia asioita, joita pitää tehdä säännöllisesti”, terveydenhoitaja Kirsi Kuja-Aro muistuttaa.

Kuulokojeen letku kovettuu ajan oloon ja tällöin väliletkun ja kojeen liitoskohta katkeaa  helposti. Korvakappaleeseen kertyy vaikkua, joka tukkii kyseisen kojeen osan, eikä laite toimi kunnolla.

”Varsinkin moni iäkkäämpi ihminen arkailee kuulokojeensa huoltamista, koska epäröi, ettei osaa tehdä sitä oikein tai pelkää laitteen hajoamista. Neuvolassa näytetään kädestä pitäen, miten laitetta kuuluu käsitellä”, terveydenhoitaja Pirjo Seppä-Hakala Mouhijärven terveysasemalta sanoo.

Ajoissa kuulotutkimuksiin

Yhdeksänvuotiaasta kuulolaitetta käyttänyt sastamalalainen Meria Mäkinen toivoo mutkattomampaa suhtautumista kuulo-ongelmiin. Samoilla linjoilla ovat Sotesin terveydenhoitajat.

Kuulotutkimuksiin kannattaa hakeutua mahdollisimman varhain havaittuaan kuulohäiriöitä, sillä ajoissa hankittu koje voi jopa siirtää muistisairauden puhkeamista. Kuulon heikkeneminen on usein monella tapaa harmittavaa ja itsetuntoa raastavaa.

”Jos kuulokojeen hankkii ajoissa, elämänlaatu pysyy parempana ja elämään voi saada monta toimintakykyistä vuotta lisää”, Kuja-Aro sanoo.

Kuulolaitteeseen totuttelu ottaa myös oman aikansa, Mäkinen tietää.

”Varsin aluksi voi tuntua pahalta, kun vaimentunut äänimaailma muuttuukin voimakkaaksi. Kuulolaitteen säätöjä pitää myös muuttaa aina välillä, sillä kuulokin usein muuttuu. Ongelman kieltäminen ja kuulokojeen piilottaminen piirongin laatikkoon ei ratkaise mitään”, Mäkinen tietää.

Noin joka kymmenes suomalainen hyötyisi kuulolaitteesta. Väestön ikääntyessä kuulo-ongelmien määrä kasvaa.

”Pahimmillaan huono kuulo rajoittaa elämää ja vuorovaikutusta toisten ihmisten kanssa. Huonoa kuuloa ei tarvitse hävetä. Nyt kuulo-ongelmaiset kaapista ulos”, Mäkinen kannustaa.

Lue lisää aiheesta 25.4. Alueviestistä.

  • avatar Nimetön

    TAYS:n kuulokeskuksen toiminta on vuosia ollut kehitysmaan tasolla .

    • avatar Nimetön

      Kuulokeskuksen vastuuttomat lääkärit on asiantuntijoita kuinka potilaita / potilailla rahastetaan ne saa sotkea suohon ja helvetin syvälle .

      • avatar Nimetön

        Urjalan sorrettu on siis kuurokin. Kunpa menisi näkökin, niin loppuisi älyttömät lätinät näillä palstoilla.

  • avatar Nimetön

    Suomi on siitä erikoinen maa että kaikki muut on vastuussa teoistaan paitsi viranhaltijat ja poliitikot .

Kommentointi ei ole käytössä.