Yleisöltä: Työtä riittää kaikille, alueellisia kuljettajia tarvitaan

Kuvituskuva Alueviestin arkistosta.

Haluan tuoda laajempaa näkemystä jätelain uudistusta käsitteleviin kirjoituksiin (Alueviesti 13.5.2020).

Hallituksen esittämä jätelakiluonnos on tarkkaan harkittu ja perusteltu kokonaisuus, jonka taustalla on lukuisia asiantuntijaselvityksiä. Jätelain uudistaminen tulee olemaan merkittävä koko jätehuollon kehittymisen, kierrätyksen ja kiertotalouden edistämisen kannalta.

Kiristyvät kierrätystavoitteet tulevat merkitsemään asukkaille sekä elinkeinoelämälle lajittelu- ja materiaalien kierrätysvelvollisuuteen tarttumista. Jotta suomalaiset onnistuvat selättämään nämä tulevat haasteet, on tässä sekä pienillä että suurilla jätealan yrityksillä oman osaamisensa näytön paikka, mutta myös melkoiset markkinat jaettavinaan. Lajitellun jätteen erilliskeräys kiinteistöiltä tulee uuden jätelain myötä lisääntymään. Jätelain uudistus luo lisää työtä ja uutta liiketoimintaa niin jätteen kuljettajille kuin käsittelylaitoksillekin.

Kuljetusyritysten huoli ”tuhansien työpaikkojen ja satojen yritysten vaarassa olemisesta” onkin aiheeton.  Jätehuolto on välttämättömyyspalvelu, jonka järjestämisvastuu on kunnilla. Kuntien jätelaitokset järjestävät monet jätehuollon palvelut julkisina hankintoina, jolloin työtä pystytään jakamaan reilusti ja tasapuolisesti myös kuljetusalan ammattilaisille. Tällöin uusillakin yrityksillä on mahdollisuus päästä alueellisille markkinoille kilpailutusten myötä. Julkisella hankinnalla estetään myös kuluttajille vahingollisten monopolien syntymiset.

Paikalliset yritykset ovat erittäin toivottavia yhteistyökumppaneita, jotta jätekuljetukset eivät keskittyisi suurille toimijoille. ”Kuntaurakat” tarjoavat kuljetusyrittäjille varmaa ja tasaista liiketoimintaa useamman vuoden mittaiselle kaudelle. Yrittäjät voivat kuntayhteistyössä keskittyä ydinosaamiseensa eli jätteen kuljetukseen, kun jätelaitos hoitaa ajo-ohjaukseen liittyvän suunnittelun ja laitteet sekä neuvonnan, asiakaspalvelun ja laskutuksen.

Jätelakiluonnoksessa edellytetään markkinavuoropuhelua ja urakkasuunnittelua kuljetusyritysten ja kuntien jätehuoltoyhtiöiden kesken. Lakiin kirjattavien määräysten lisäksi pidämme kuitenkin tärkeänä, että alueellinen yhteistyö olisi muutoinkin mahdollisimman sujuvaa ja paikallistaloutta tukevaa. Tämän johdosta olemme esittäneet Suomen Yrittäjille ja SKAL ry:lle yhteistyötä jätekuljetusten hankintojen kriteeristöjen kehittämiseksi.

Jätelaista pitää päättää tutkitun tiedon ja faktojen, ei mielikuvien eikä paikkaansa pitämättömän tiedon perusteella. Ympäristöministeriön nettisivulta https://www.ym.fi/jatesaadospaketti löytyy asiallista tietoa jätelakiesityksen perusteluksi.

Riku Eksymä
toimitusjohtaja
Kuntien jätelaitoksia edustava Suomen Kiertovoima ry

  • avatar De Facto

    Toimituksen toivoisi perehtyvän myös itse lakiehdotukseen alkuperäisten lainvalmisteluasiakirjojen pohjalta eikä pelkästään yrittäjiltä saamansa materiaalin perusteella. Tämä yksipuolinen uutisointi käy ilmi myös päätoimittajan vastineesta eräälle nimimerkille (AV 20.5.). Lausunnolle lähetetty esitys ei ole ympäristöministeriön lähettämä, vaan hallituksen. Ihmetystä herättää myös se, että miten jätelain muuttaminen rajaisi markkinoita ja estäisi toimivaa kilpailua?
    Jätelaissa määritellään kunnan velvollisuus järjestää jätteenkuljetus, mutta ei siellä sanota, että kunnan on itse suoritettava ne kuljetukset. Kuntien kilpailutukset ovat hankintalain mukaisesti avoimia kaikille hankintakriteerit täyttäville tarjoajille. Jätekuljetusten tasapuolisuuden turvaamiseksi lakiin ollaan sisällyttämässä velvoite käydä markkinavuoropuhelua alueen toiminnan harjoittajien kanssa ja kunnan on huolehdittava siitä, että palvelun tarjoajalle asetettavat ehdot ovat kohtuullisia ja palvelujen alue ja kesto määritellään sekä hankinnat ajoitetaan ottaen huomioon pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet päästä tasapuolisesti muiden tarjoajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuihin. Jätekuljetukset on kilpailutettava osiin jaettuina siten, että useampi kuin yksi yritys voidaan valita palvelun tarjoajaksi. Jakamisvelvoitteesta voidaan poiketa vain erityisen painavista syistä.
    Kumpi on parempi julkinen monopoli vai yksityinen monopoli? Vertailua voi mielessään harrastaa esim.: sähkönsiirto, autokatsastus, lannoitteiden yksityistäminen Norjaan, yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut jne.
    Vielä toinen esimerkki: pitäisikö samalla Alueviestin logiikalla koululaiskuljetuksetkin järjestää niin, että oppilaiden vanhemmat itse ”omalla valinnanvapaudellaan” saisivat kilpailuttaa lastensa kuljetukset kouluun?

Jätä kommentti