Malttamattomimmat maanviljelijät ryhtyivät kylvöpuuhiin tänä vuonna juuri ennen vappua. Viime viikonloppuna lämmennyt sää mahdollisti sen, että peltotyöt pääsivät todenteolla käyntiin tällä viikolla.

Toivolan maatilalla Huittisten Nanhialla on harvemmin käynnistelty kylvöjä äitienpäiväviikolla. Tilan 12. isäntä Tuomas Toivola toteaa, ettei ajankohta kuitenkaan tavattoman myöhäinen ole.

“Ehkä tämä tuntuu poikkeuksellisen myöhäiseltä siksi, että takana on useampi peräkkäinen vuosi, kun pellolle on päästy huomattavan aikaisin.”

Toivola arvelee, että viljelijän näkökulmasta kevät on niin sanotusta normaalista myöhässä viikon tai pari.

“Jos normaalia ylipäätään on olemassa. Keväiden olosuhteet vaihtelevat vuosittain paljon.”

Parin viikon viivästyminen kylvöjen alussa ei kuitenkaan juurikaan vaikuta lopputulokseen.

“Sillä ei ole kovinkaan suurta merkitystä, paljon enemmän vaikuttaa se, millaiset olosuhteet tulevat olemaan kesän aikana.”

Kaali ei kaipaa helleaaltoja

Maanantaihin mennessä Toivolan kevättyöt olivat rajoittuneet lähinnä tasausäestyksiin, mutta tiistaina aamulla päästiin viimein kylvämään.

“Tilallamme viljeltiin pitkään porkkanaa ja se oli aina ensimmäinen, mikä laitettiin keväällä maahan. Nyt kun porkkana on jäänyt pois, työt alkavat viljoilla, tänä vuonna ohralla”, Toivola kertoo.

Rehuviljan lisäksi Toivola viljelee keräkaalia, punajuurta ja tarhahernettä.

Erityisesti kaalin vuoksi isäntä toivoo, että toukokuussa säilyttäisiin helteiltä.

“Kaali istutetaan taimena ja sen on tärkeä juurtua hyvin ennen suurempia lämpöaaltoja.”

Siinä mielessä lähipäivien sääennusteet näyttävät ainakin toistaiseksi hyvältä.

“Nättiä lämpöä, eikä enää yöpakkasia”, Toivola tarkkailee sääennusteita.

Koko kesä kyttäämistä ja nopeaa reagointia

Sunnuntaina Saksasta saapuneita kaalintaimia aletaan istuttaa loppuviikolla. Satoa keräkaalista aletaan saada elokuun alkupuolella ja sitä kerätään reilun kahden kuukauden ajan, aina lokakuulle asti.

“Kaalia saadaan nostettua päivässä noin 40 tonnia”, Toivola kertoo.

Perinteisiin viljoihin nähden kaalin viljely on monessa suhteen erilaista.

“Viimeiset kesät ovat olleet niin kuumia ja kuivia, että kastelua on vaadittu todella paljon, mikä on sitonut eri tavalla. Käsin istutettava ja kerättävä kaali vaatii paljon enemmän työvoimaa”, Toivola sanoo.

Keräkaali on herkkä taudeille ja tuholaisille.

“Koko kesä on sellaista kyttäämistä ja nopeaa reagointia. Oman haasteensa viljelyyn on viime vuosina tuonut se, että torjunta-aineita on kielletty ja niiden repertuaari on kaventunut, mikä on vähentänyt aseita taistella tuholaisia vastaan.”

Viljelijä pystyy tekemään tuholaisten ehkäisemiseksi suunnilleen saman, mitä vallitseville sääolosuhteille: ei juuri mitään.

“Useimmiten hyönteiset saapuvat jonkun ukkosrintaman mukana. Sekin takia ukkospuuskat saisivat viljelijän näkökulmasta jäädä mahdollisimman vähäisiksi”, Toivola toivoo.

Myöskään kuumat helleaallot eivät ole viljelijän, eivätkä viljelykasvien mieleen.

Pienestä asti traktorin kyydissä

Viimeiset vuodet eivät ole olleet viljelijöille helpoimmasta päästä. Sääolosuhteet eivät ole suosineet ja Ukrainan sota nosti tuotantokustannukset lannoitteiden ja öljyn hinnannousun myötä ennätyslukemiin.

“Tuntuu, että nyt tilanne on kohentunut ja viljelijöiden yleinen mieliala kohonnut. Kriisi herätti ainakin jonkin verran huoltovarmuuden ja kotimaisen ruoantuotannon tärkeyteen, mutta toki arvostuksen toivoisi kuuluvan muuallakin kuin juhlapuheissa”, Toivola pohtii.

Isäntä kokee, että maatalouden ympärillä oleva ilmapiiri ei ole tällä hetkellä kovin kannustava.

“Puhutaan paljon päästöistä ja vastuuta sysätään tuottajien niskaan. Syyllistävä ilmapiiri harmittaa, kun tietää, että viljelijät tekevät parhaansa puhtaan, suomalaisen ruoan eteen. Lannoitteet ovat niin tyyriitä, ettei kukaan niitä ihan vaan huvin vuoksi peltoon aja”, hän huomauttaa.

Toivolan tila on toiminut Huittisissa yli 350 vuotta. Toivolalle on kunnia-asia jatkaa aiempien polvien tekemää työtä.

“Olen pienestä pitäen kasvanut istumaan traktorin kyydissä ja ollut mukana tekemässä. Mielestäni on hienoa, kun työnsä jäljen näkee ihan heti. Ammatin hienoutena voi nähdä myös sen valtavan teknisen kehityksen, mikä alalla on lyhyessä ajassa tapahtunut”, Toivola toteaa.