Sastamalan julistautuminen kirjapääkaupungiksi ei tapahtunut sellaisella paatoksella tai rintaan paukuttamisella, joka helposti tulee mieleen sanasta julistaa tai nimestä pääkaupunki. Ei. Sastamala otti rennomman otteen, mikä näkyy myös Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Pekka Vuoren Kirjanoppineet-teoksen pohjalta työstämässä kirjapääkaupunkilogossa. Siinä painoa on enemmän kirjapäällä kuin pääkaupungilla.

Kai Linnilän ja Martti Helinin aikoinaan esittämät ajatukset vanhan kirjallisuuden päivistä tulivat todeksi lähes 30 vuotta sitten. Tunnettu kesätapahtuma on tehnyt Vammalaa ja sittemmin Sastamalaa tunnetuksi koko maassa.
Myös alueen kirjalliset juuret vievät pitkälle menneisyyteen. On kirjoittajia, kirjantekijöitä ja suomen kielen kehittäjiä.

Samalla on syytä muistaa, että Sastamala on pieni pitäjä, enintään kirjapikkukaupunki. Siksi kohtuus julistuksissa on paikallaan. Jo jokainen suomalainen yliopistokaupunki on oikeasti enemmän kirjakaupunki kuin Sastamala.
Maamme kirjasivistyksen kivijalka on kirjastolaitos. Se tuo kirjan kaikkien ulottuville. Niinpä Sastamalassakin jokaisen päättäjän on aika ajoin kysyttävä itseltään, mitä olen tehnyt kirjastoni eteen. Voisi myös julistaa, että ensin rahaa kirjastoihin, ja jos sitä jää yli, loput brändiin, kirjakaupunkisellaiseen.

Mutta ollaanpa myönteisiä. Sastamala on nyt kirjapäitten kaupunki, paikka, jossa on kai lupa olla iloisesti kirjapäissään – asua ja toimia kirjojen tarjoamasta sivistyksestä ja elämyksistä nauttineena.