Sastamalan kaupunginvaltuusto käsittelee maanantain 16.12. kokouksessaan ensi vuoden talousarviota ja taloussuunnitelmaa vuosille 2014-2017. Kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg on aiheesta haastateltavana Iskelmän paikallismakasiinissa samana päivänä. Mitä sinä haluaisit kysyä kaupunginjohtajalta? Lähetä kysymyksesi maanantaiaamuun kello 7.30 mennessä osoitteeseen toimitus(a)alueviesti.fi. Haastattelu tulee myös kuunneltavaksi Alueviestin verkkolehteen.
Kommentointi ei ole käytössä.
Hopunkatu 1, 38200 Sastamala
Avoinna ma-pe klo 8-16
p. 010 229 0400
(Puheluhinta on pelkästään matkapuhelu (mpm) tai paikallisverkkomaksu (pvm)
ilmoitukset@alueviesti.fi
toimitus@alueviesti.fi
etunimi.sukunimi@alueviesti.fi
Y-tunnus: 0415990-8
Rekisteri- ja tietosuojaseloste
Kustannusliike Aluelehdet Oy on vuonna 1981 perustettu perheyritys.
Viiden kunnan alueella ilmestyvä Alueviesti on vakiinnuttanut vahvan aseman alueellisena tiedotusvälineenä. Alueviesti jaetaan keskiviikkoisin Sastamalassa, Huittisissa, Punkalaitumella, Säkylässä ja Kokemäellä. Jättijako joka viikko, painos 34 000, tavoittaa myös ne taloudet, johon ei tule tilattavaa lehteä.
Uutismedian Liiton jäsen. Noudatamme JSN:n ohjeita.
vahinko mikä vahinko , Illon koulusta kysytään kunhan ehditään
Illon koulu
Jäsen Leena Saarela ehdotti jäsen Maire Villon kannattamana, että
Illon koulua ei lakkauteta 1.8.2014 lukien.
Kun kaikki pyydetyt puheenvuorot oli käytetty, puheenjohtaja päätti
keskustelun. Kun oli tehty kaupunginjohtajan ehdotuksesta
poikkeava, kannatettu ehdotus, puheenjohtaja teki
äänestysehdotuksen, jonka kaupunginhallitus yksimielisesti
hyväksyi. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä kaupunginjohtajan
ehdotus sai yhdeksän (9) ääntä (Hakanen, Kaaja, Liukko-Sipi,
Mäkelä, Niemi, Pelttari, Selin, Suoniemi ja Andersson) ja jäsen
Leena Saarelan ehdotus neljä (4) ääntä (Jokinen, Nurminen,
Saarela ja Villo). Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen
päättäneen äänestyksen jälkeen äänin 9-4 hyväksyä
kaupunginjohtajan kaupunginhallituksen päätökseksi asiassa.
Tilakeskus
Kaupunginhallitus
Kaupungin palveluprosessit
Syksystä 2014 alkaen Illon ryhmäperhepäiväkodin ja koulun toiminta
päättyvät ja kaupunki järjestää palvelut korvaavalla tavalla.
Lukioverkkoratkaisu toteutetaan sen jälkeen, kun on saatu
valtiovallan linjaukset. Muutoin kouluverkkoa tarkastellaan erikseen
omana kokonaisuutenaan.
Vaununperä ja Myllymaa 1993, Heinoo 1997, Lantula 2005, Jokisivu ja Honkola 2005, Kalliala 2006, Tervamäki ja Salokunta 2009, Sammaljoki 2011 ja Illo 2013 ?? Uotsola lähtee evakkooon 2014 ? Kaukola ? Keikyän koulu ??
” Illon kouluasia on koko Sastamalan asia”
“” Illonkin asiassa on kyse koko Sastamalan asemakaava-alueen ulkopuolisten alueiden asukkaiden arvostuksesta ja kylien elinolosuhteiden vaarantumisesta. Kyse ei ole yksinomaan lastemme laillisesta (perusopetuslaki 6 §) oikeudesta omaan kyläkouluun ja siitä, että useimmat heistä saavat mukavasti jalan kulkea turvalliseen lähikouluun, mikä kiistatta on yksi asian eduista. Sattuu vain olemaan niin, että Illossakin koulu on ainoa julkinen rakennus, jossa on riittävät tilat kerhojen toimia ja asukkaiden kokoontua. Asiassa on kyseessä laajempi kokonaisuus, mm. kylien asukkaiden oikeus verovaroin järkevällä tavalla tuotettuihin palveluihin. Kylien elämään on perinteisesti kuulunut käytäntö, jossa asukkaat ilolla suunnittelevat toimintaansa ja kehittävät asuinympäristöään. Toisistaan huolehtiminen ja talkoot kuuluvat olennaisena osana elämään. Viime vuosien ajan on kuitenkin ”trendikkäästi” vuorovuosin jollain suunnalla Vammalaa (Lantula, Sammaljoki, Kalliala, Kaukola , Tervamäki, Salokunta jne.) pakotettu asukkaat ja kylät toimintaan, joka ei ole niille luontaista eikä mukavaa vaan hyvin kuluttavaa. Päättäjien toiminta on jossain määrin asettanut kyliä toisiaan vastaan, sen sijaan että olisi kannustettu niiden yhteistyö- ja kehittymispyrkimyksiä muuttuvassa yhteiskunnassa. Toivon, että Sastamalassa heräisi arvokeskustelu eri yhteyksissä reuna-alueiden asukkaiden elinolosuhteiden turvaamiseksi, asuuhan valtaosa veronmaksajista varsinaisen keskusta-alueen ulkopuolella. Kylätoimikunnat varmasti omalta osaltaan haluavat tukea päättäjiä tekemään riittävän pitkäjänteisiä ja kauaskantoisia suunnitelmia yhteiseksi eduksi. emme me kaikki kuitenkaan millään mahdu (Vammaskosken)sillan ja torin välimaastoon …. “” “
esittelijä vastaa esityksestä
Mutta missä ovat laskelmat, lapsivaikutus arviot, arviot vaikutuksesta kaupungin imagoon, kaupungin talouteen, arviot kunnan vetovoiman lisääntymisestä, vaikutukset työllisyyteen ja poisto-ohjelmaan?
Missä ovat koulukuljetuskustannukset, lisääntyvän erityisopetuksen kustannukset, investointikulut, lainanhoitokulut, kiinteistöjen ylläpitokulut ja arviot kunnan verotulojen menetyksistä, missä on huomioitu kasvava Sastamala?
Ei ole mitään laskelmia, ei ole tehty, … eikä aiottukaan tehdä.
Ainoa peruste on arvio mahdollisista joskus tulevaisuudessa tulevista säästöistä.
Opetushallituksen tilastot kertovat, että vuosina 1999–2006 perusopetuksen koulujen määrä vähentyi 17 %, muta menot lisääntyivät 46 %. Erityisoppilaiden määrä kasvoi 110 %. Pienten koulujen saama valtionapu poistettiin 1.1.2006. Sittemmin opetushallitus on myöntänyt korvamerkittyä valtionapua suurten ryhmien pienentämiseen. Nurinkurista.
Aikamme vaikuttajat rakensivat kirkkoja, kouluja, kirjastoja, lainamakasiineja, pankkeja, sairaaloita, teitä ja siltoja.
He perustivat sanomalehtiä, meijereitä, mallastehtaita, kauppoja, sahoja, sähkö- ja puhelinyhtiöitä.
Siinä missä kuntakokouksen esimiehet Antti Sipi, Ville Kahimala ja Kaarle Prusi tekivät arvokasta työtä kunnallishallinnon alkutaipaleella.
Herman Salli, Nestori Kaunisto, Juho Kuutti, Kalle Vänniä ja Selma Rautajoki, tekivät arvokasta työtä koulujen perustamisessa ja rakentamisessa.”He luovuttivat maistaan koulutontin ilmaiseksi tai vallan nimellisestä korvauksesta.”
Tähän joukkoon on vielä syytä lisätä Peter Wilhelm Galle´n, Vihtori Pakula ja Oskari Söderholm, Werner Witikkala ja Paavo Katara, unohtamatta Aino Hauniaa ja Anna Tuomistoa.
Kuntaliitokset ja koulun lakkauttamiset eivät näy tuovan taloudellisessa mielessä toivottuja tuloksia.
Kasvava myös lasten ja nuorten Sastamala tarvitsee jokaisen jäljellä olevan koulunsa, myös Illon, Kaukolan ja Keikyän koulun.
Historiaa tehdään rakentamalla uutta, ei lyhytnäköisillä lakkauttamispäätöksillä.
Samalla halutaan toivottaa Teille arvoisat valtuutetut menestystä ja pitkäjänteisyyttä arvokkaassa työssänne.
“Siinä toimessa verotulojen muuntamisessa palveluksiksi, on Tyrväässä ennenkin harmaantunut jo monta polvea epäitsekkäitä kunnallismiehiä ja naisia.”
Lainaukset Juhani Piilonen: Kunnallishallintoa kuttupitäjässä, Vammala 1969, Vammalan Kirjapaino Oy
Kouluasioita tulee tarkastella kokonaisuutena. Liian pienet yksiköt maksavat ja ovat koko koulu laitokselta poissa. Opettajatesurssin väärinkäyttöä kun opettaa vain muutamaa oppilasta. Mikä on Keikyän koulun kohtalo?
Opetushallituksen tilastot kertovat, että vuosina 1999–2006 perusopetuksen koulujen määrä vähentyi 17 %, muta menot lisääntyivät 46 %. Erityisoppilaiden määrä kasvoi 110 %. Pienten koulujen saama valtionapu poistettiin 1.1.2006. Sittemmin opetushallitus on myöntänyt korvamerkittyä valtionapua suurten ryhmien pienentämiseen. Nurinkurista.
jokainen syntymätön lapsi se vasta maksaakin…
mikä on LIIAN PIENI……….
Mouhijärven koko lukio 33 oppilasta..
Sarkia lukio 60 oppilasta
Illo 24 oppilasta
Keikyän koulu loppuu heti kun oppilaat sopivat Pehulan kouluun ja vastahan siellä aloitti koulun johtajana uusi, opettaja, jos hän saisi oppilasmäärän kasvuun
Illo nyt kumminkin jatkaa vielä pari lukuvuotta ja seuraavien vaalien jälkeen tilanne on taas uusi
Mitä mieltä kaupungin johtaja on yrityspalvelun toiminnasta? Mitä mieltä hän on kaupungin markkinoinnin tasosta? Milloin julkistetaan se selvitys miksi ihmisiä muutti pois sastamalasta?
Kangasalla on uusi uimahalli yhtiöpohjalla, eipä ole halli Kangasalaa kaatanut..
Eikä Sastamalaakaan, mutta jos HALLIA ei tehdä se KAATAA…silloin on ihan sama, ketkä tuolla valtuustossa istuvat, kysykää vaikka LAVIALAISILTA…
Malmbergin haaste on kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja suurin valtuustoryhmä, koska Malmberg on tullut virkaansa keskustalaisena….
Malmbergillä on nyt käsissään 4 kertaa suurempi PARKANO asukasluvulla ja kassavirralla mitattuna…
Toivottavasti hän ei nyt sorru haikailemaan enää kuntaliitoksia, kuten Parkanossa, joten Punkalaidun saa odottaa samoin oma synnyinkunta LAVIA, muuten alkaa täälläkin puheet troijalaisesta….joten LEPO vaan…
Pulli oli lähellä sosdenmejä ja Salli kokoomuslainen….
Tosin Malmbergillä on ainakin 50 valtuutetun tuki…
Malmbergiltä odotetaan tuloksia nopeasti, synnytykset jo menivät, samoin kohta sairaala, perusopetuksessa hänellä olisi ollut mahdollisuus kääntää suunta, huom Illo, mutta sekin menee, jollei valtuusto pelasta..
Sitten katseet kääntyvät oman esikuntaan ja johtoryhmään, jossa on kohta eläköityvä hallintojohtaja, samoin tekninen johtaja lähestyy eläke-ikää, taloudessa on Kiikoistaustaiset pienen kunnan kamreerit, lakiasioissa on uutta voimaa, mutta kasvatusjohtajan ainoa visio tuntuu olevan KAIKEN lopettaminen…ja tämän esikunnan vaihto ei käy käden käänteessä….
pientä toivoa on jos Brysselin koneeseen ostetaan ensi kesän EU vaalien jälkeen vain menolippuja……