Kunnanjohtaja Tapio Rautava kiistää Alueviestissä keskiviikkona julkaistussa kirjoituksessa Kiikoisten olevan kriisikunta. Suomen Kuvalehden joulun alla julkistamassa tutkimuksessa Kiikoinen luokiteltiin kriisikuntien joukkoon.
“Tutkimusväite pohjautui väestökehitystietoihin, sillä tutkimuksessa käytetyillä kuntataloustiedoilla väitettä ei voi mitenkään perustella. Tutkimuksen tarkastelu kohdistui esimerkiksi syntyvyyden osalta vuoteen 2010, jolloin syntyvyys Kiikoisissa jäi poikkeuksellisen alhaiseksi. Tämä luonnollisesti näkyy tutkimuksessa. Kuitenkin jo viime vuonna syntyvyys nousi yli kaksinkertaiseksi vuoteen 2010 verrattuna.”
Rautavan mukaan tutkimus oli lisäksi selkeästi tarkoitushakuinen, sillä siinä väestöä koskevat muutamat kriisimittarit oli asetettu pelkästään pienuuden perusteella. Tilastokeskuksen uusimmat väestöennusteet antavat kunnanjohtajan mukaan hyvin toisenlaisen kuvan Kiikoisten väestökehityksestä.
“Kiikoisten huoltosuhteen heikkoutta ollenkaan väheksymättä voi todeta, että huoltosuhteen kehittyminen huonompaan suuntaan on lähes kaikkien kuntien ongelma ja useissa kunnissa tuo muutos on olennaisesti suurempi kuin Kiikoisissa. Tämän voi todeta esimerkiksi Kiikoisten ja Sastamalan yhdistymisselvityksestä”, Rautava toteaa.
Terveyttä edistämään
Sastamalan kaupunginjohtaja Paavo Salli käsittelee uudenvuodentervehdyksessään huomion kohdistamista terveyden edistämiseen uuden terveydenhuoltolain mukaisesti.
“Vuoden 2012 aikana kehitämme uuden toimintamallin Kiikoisten, Punkalaitumen ja Sastamalan yhteistoiminta-alueelle Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä. Valtuustot päättivät joulukuun kokouksessaan, mitä hyvinvoinnin tunnuslukuja seurataan, jolloin väestön terveyden tilasta saadaan Pirkanmaalla kuntien kesken vertailukelpoista tietoa. Tavoitteena on löytää keinoja vaikuttaa hyvinvointiin vuosien mittaan niin, että tulokset näkyvät tunnusluvuissa. Paitsi niissä, myös kaupunkilaisten parempana elämänhallintana”, Salli mainitsee.
Onnellisuuspolitiikkaa
Punkalaitumen kunnanjohtaja Heidi Rämö käsittelee puheenvuorossaan onnellisuuspolitiikkaa.
“Toivon, että seudun poliitikot haluavat Punkalaitumen kunnan tavoin harjoittaa onnellisuuspolitiikkaa. Nimittäin kunta on olemassa vain ja ainoastaan kuntalaisiaan varten – se kannattaisi muistaa Helsingissäkin.”
“Punkalaitumen kunnassa on edessä muutoksen vuosi. Se tietää työtä ja tekemistä koko vuodeksi ja vähän kauemmaksikin. Olen jo antanut siis uudenvuodenlupaukseni uudistaa ja nykyaikaistaa Punkalaitumen kunnan organisaation ja toiminnan.”
Rämö kirjoittaa uudistuslupauksen takana olevan hänen oma näkemyksensä kunnan tarjoamista palveluista ja niiden taloudellisuudesta.
“Lisäksi kuntauudistusvaatimukset osaltaan pistävät miettimään, miten maaseutukunnassa voidaan elää hyvää arkea vielä vuoden 2013 jälkeenkin? Mielestäni on ilmiselvää, että tässä kohden on kyse arvovalinnoista. Jotta maaseutu voidaan pitää asuttuna, vaatii se myös arvovalintoja Suomen eduskunnalta. Näiden arvovalintojen suunnasta ei vielä ole tietoa.”
“Omalta osaltani ja Punkalaitumen kunnan puolesta haluan osoittaa, että pieni on kaunista ja maaseudulla eläminen on mahdollista – jopa toivottavaa. Elämän laatu on nimittäin kohdallaan maaseudulla.”
Valtion tulenavausta odotetaan
Myös Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa käsittelee kuntarakenneuudistusta kirjoituksessaan.
“Kuntien edustajat olivat koolla pitkin vuotta useissa asiaa koskevissa keskusteluissa, neuvotteluissa ja seminaareissa. Kovin viisaita emme asian suhteen ole vieläkään. Nyt odottelemme valtion tulenavausta, esitystä uudeksi kuntarakenteeksi, jonka on määrä tulla helmikuun alkupuolella.”
“Mielenkiintoista on nähdä, mihin joukkoon Huittinen on uudessa kuntakarttaehdotuksessa piirretty. Olemme yhdessä Köyliön ja Säkylän kanssa valmistelleet yhteistä sote -aluetta erinomaisessa yhteishengessä ja pidänkin tärkeänä, että Huittista, Köyliötä ja Säkylää ei jatkossakaan eroteta eri leireihin. Tärkeintä meille huittislaisille on, että uudessa kuntayksikössä, jos sellainen nyt syntyy, meidän huittislaisten painoarvo ratkaistaessa meitä koskevia asioita säilyy vahvana.”
Neljän kuntajohtajan – Rautavan, Sallin, Rämön ja Peltomaan – uudenvuodentervehdykset ovat kokonaisuudessaan luettavissa keskiviikkona 4. tammikuuta ilmestyvästä Alueviestistä.
