Sastamalan koulutuskuntayhtymän luonnonkuitukomposiittihankkeessa on tekemisen meininki. Kotkan Sahaniemestä hankittu koepaperikone saa Tyrväällä uuden elämän ja hyrähtää käyntiin Teknikum Yhtiöiltä vuokratuissa tiloissa ensi vuoden maaliskuussa. Projektipäällikkö Esko Järvisen mukaan paperikone muuttuu tänne rakennettavassa oppimisympäristössä märkärainauslaitteeksi, joka yhdistää muovi- ja kuitujaetta.
Luonnonkuitukomposiitissa nimittäin yhdistyvät juuri luonnonkuitu ja muovi. Mukaan voidaan lisätä myös kipsiä, kiveä ja värejä. Märkärainausmenetelmä taas on keino päästään käsiksi kuituun. Tavoitteena on löytää syntyvälle materiaalille lujuutta ja kestävyyttä. Niin ikään hyvin keskeistä on luoda tuotantoympäristö, jossa luonnonkuitukomposiittien valmistuksesta tehdään taloudellisesti kannattavaa. Hanke mahdollistaakin uusien ympäristöystävällisten materiaalien kehittämisen sekä avaa yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Uusi koulutusala

Ammattikouluttajana Sasky panostaa nyt uuteen opetusalaan ja koulutustehtävään.
“Ennakoimme tulevaisuuden osaamistarpeita”, kiteyttää kuntayhtymäjohtaja Antti Lahti.
Esko Järvisen mukaan muovi- ja kumituotannon opiskelijoille onkin jo ensi syksynä tarjolla viiden opintoviikon mittainen tietopaukku. Tuolloin opiskellaan esimerkiksi raaka-aineiden sekoittumista, raaka-ainepellettien valmistusta sekä materiaalien analysointia.
Muitta mutkitta luonnonkuitujen ja muovien yhdistäminen ei tapahdu. Antti Lahti vertaakin luonnonkuidun ja muovin yhdistämistä veden ja öljyn sekoittamisen vaikeuteen. Mutta keinoja kehitystyössä on, sillä ammattikoulun tarjoamien lihasten lisäksi tietoa ja tiedettä saadaan korkeakouluista.
Tuotannossa tarvittavia luonnonkuituja saadaan esimerkiksi peltoviljelyn sivuvirroista, siis oljista tai vaikkapa kauran kuorista. Esko Järvisen mukaan ratkaistavana kuitenkin edelleen on, millä tavalla peltoraaka-aineen kuiduttaminen tapahtuu.
“Meillä ei ole toimijaa, joka kuiduttaisi tämän raaka-aineen selluloosaksi”, Järvinen sanoo.
Aikuiskoulutuksella voisi aikanaan olla rooli viljelijöiden kouluttamisessa, kun peltoviljelyn sivuvirtoja otetaan talteen.

Rahat eivät loppuneet

Saskyn luonnonkuituhankkeelta eivät rahat päässeet loppumaan, sillä maakuntahallitus hyväksyi sille jatkoksi lisärahoitushankkeen. Kaikkiaan rahaa käytettään 2 miljoonaa euroa. Nyt hyväksytty lisärahoitus on runsaat 700 000 euroa. Alkuun päästiin vuoden 2010 kesäkuussa ja nyt varmistunut lisärahoitus kantaa aina vuoden 2013 loppuun saakka. Hankkeella on kolme päätoimista työntekijää.
“Hanke tuo paikkakunnalle EU-rahaa, mutta myös tietotaitoa”, projektipäällikkö Esko Järvinen iloitsee.
Järvisen mukaan jo tällä hetkellä yrityksistä löytyy kymmenkunta varteenotettavaa yhteistyökumppania.
“Meitä seurataan myös verhon takaa, emmekä tällä hetkellä edes näe kaikkia mahdollisia partnereitamme.”