“Myrskyn seurauksena puuta on kaatunut enemmän kuin teollisuus ja laitokset pystyvät sitä käyttämään”, tilanteen metsissämme tiivistää teollisuudelle puuta ostavan Metsäliitto Puunhankinnan piiripäällikkö Pekka Kantola.
Erityisesti kuusitukkia on nyt tarjolla yli tarpeen, sillä tapaninpäivän myrsky ravisteli huomattavan paljon kuusikoita.
“Tuo on juuri huolestuttavaa kuulla teollisuudelta, koska myrskyn kaatamat kuuset olisi tärkeätä saada pois metsistä”, toteaa puolestaan ylitarkastaja Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriöstä.
Ministeriö yhdessä muun metsäalan kanssa on huolissaan kuusikoita uhkaavasta kuoriaistuhosta, sillä kirjanpainajat ovat saamassa myrskyn runtelemista metsistä hyvän kasvualustan lisääntymiselleen.

Korjuutyöt keskittyneet myrskykohteille

Piiripäällikkö Pekka Kantola kuvaillee puuta jalostavien laitosten käyvän nyt putket punaisina.
“Kaikki puunkorjuu on siirretty tammikuusta lähtien myrskykohteisiin. Asiassa on tehty isojakin järjestelyjä”, hän kertoo Metsä Groupin eli Metsäliittona tunnetun puunhankkijan näkövinkkelistä.
“Mielestäni tässä tilanteessa myrskypuun korjuuta jatketaan ensi syksynä ja talvena”, Kantola jatkaa ja katsoo pöydän toisella puolella istuviin metsäkeskuksen, ministeriön ja Metsäntutkimuslaitoksen edustajiin, sillä viranomaisilla on kuitenkin ohjenuoranaan metsätuholaki, joka velvoittaa maanomistajaa korjaamaan metsistä pois tietyn kokoiset määrät tuulen kaatamia puita.
“Jos puille ei ole tiedossa paikkaa, neuvoni on, että runkoja ei mentäisi katkaisemaan. Ne säilyvät parhaiten, kun ovat kannossa kiinni”, Kantola sanoo.
Lounais-Suomen metsäkeskuksen johtava esittelijä Janne Uitamo sanoo metsäkeskuksen keinona neuvonnan jälkeen olevan kehotusten antaminen metsänomistajille poistaa kaatuneita puita metsästä, jos tähän ei oma-aloitteisesti ryhdytä.

Säästä paljon kiinni

Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Antti Pouttu vahvistaa Pekka Kantolan neuvon siitä, että puita ei mentäisi tässä tapauksessa katkomaan. Katkaisemattomat puut eivät tarjoa sellaista lisääntymispaikkaa hyönteisille kuin katkaistut puut.
Poutun mukaan tilanteen kehittyminen on aika paljon kiinni säästä. Lämmin ja kuiva kesä edesauttaa hyönteistuhojen syntyä.
“Kuivuus vähentää kuusen vastustuskykyä”, Pouttu sanoo.
Ensimmäisenä kirjanpainajat iskevät myrskyn seurauksena kuolleisiin puihin, ovatpa ne sitten pystyssä tai maahan kaatuneina. Toisessa tuhoaallossa hyönteisten lisääntynyt kanta iskee jo eläviinkin puihin. Puiden kuoriminen auttaisi estämään tuhoja, mutta se on sangen työläs torjuntakeino.
Metsäkeskus, Metsäntutkimuslaitos sekä maa- ja metsätalousministeriö järjestivät Huittisissa Kuninkaisten koulutus- ja kulttuurikeskuksessa viime viikon keskiviikkona tiedotustilaisuuden kirjanpainajatuhoista ja niiden estämisestä. Maanomistajille, metsänhoitoyhdistyksille ja metsäteollisuuden edustajille kerrottiin käytettävissä olevista keinoista sekä metsätuholaissa määrätyistä velvoitteista.

Tapahtui Tapanina

Tapaninpäivänä Suomen yli puhaltanut myrsky kaatoi metsää eteläisessä Suomessa tuhansien hehtaarien alalta. Pahimmat metsätuhot sattuivat Satakunnan, Varsinais-Suomen, Hämeen, Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa. Metsänkäyttöilmoitusten mukaan alueemme pahimmat tuhot sattuivat Kokemäellä, Huittisissa ja Kiikoisissa.
Ennen pääsiäistä oli Suomen metsäkeskukselle tehty metsänkäyttöilmoituksia myrskyn runtelemien alueiden hakkuista yli 41 800 hehtaarilta. Metsäkeskukseen virtaa edelleen käyttöilmoituksia, joissa ilmoitetaan korjattavan myrskyn rusikoimia metsiä.

Kirjanpainaja hyötyy myrskypuista

Kirjanpainaja on yleisin kuusikoita tuhoavista hyönteistä. Se lisääntyy kuusten rungoissa.
Terve kuusi yleensä pystyy pihkanerityksellään torjumaan yksittäisten kirjanpainajien hyökkäykset. Mikäli kuusi on vahingoittunut tai kirjanpainajia on runsaasti, kuusen selviytymismahdollisuudet ovat huonot.
Viimeiset kaksi kesää ovat olleet kirjanpainajille suotuisat. Kuivien lämpimien kesien myötä kirjanpainajat ovat eteläisessä Suomessa ehtineet tuottaa jopa kaksi sukupolvea lento- ja lisääntymiskykyisiä tuholaisia.
Myrskyjen runtelemissa metsissä on paljon kirjanpainajalle sopivia lisääntymisalustoja. Odotettavissa onkin, että kirjanpainajatuhot lisääntyvät Tapani-myrskyn kurittamilla alueilla.

Vastuu korjuusta maanomistajalla

Vastuu myrskypuiden korjuusta on maanomistajalla. Jos metsässä on vahingoittuneita havupuita hehtaaria kohti enemmän kuin 10 prosenttia puuston runkoluvusta tai yksi taikka useampi vähintään 20 vahingoittuneen havupuun ryhmä, tulee maanomistajan metsätuholain mukaan huolehtia puiden poistamisesta metsästä. Yksittäiset tuulenkaadot eivät sen sijaan aiheuta uhkaa metsänterveydelle.