
“Etkö ymmärrä, että syöt taas jäätelöä”, kysyi Taru Kaajan poika äidiltään tammikuussa. Se oli perheenäidille viimeinen niitti. Hän päätti, että ylimääräiset herkut on nyt karsittava ja jatkuva leivännapostelu lopetettava. Samoihin aikoihin työkaveri Hanna Häggblom suunnitteli laihdutusryhmän aloittamista Vammalan aluesairaalan työntekijöille. Kun osastonhoitaja Taru Kaaja kuuli suunnitelmista, hän oli heti valmiina mukaan. Ryhmän alkaessa Tarun omatoimisesti aloitettu dieetti oli jo hyvässä vauhdissa.
Myös muilla aluesairaalan työntekijöillä oli ongelmia kilojen kanssa. Arja Niemelän paino oli ylittänyt tietyn kymmenluvun, jota hän ei koskaan kuvitellut rikkovansa. Tarja Pajuranta söi vuorotöiden vuoksi epäsäännöllisesti ja ahmi isoja annoksia kerralla. Kaikkiaan 20 työntekijää koki tarvitsevansa opastusta ja tukea kilojen karistamiseen. Heistä 14 on ottanut osaa Hanna Häggblomin järjestämiin tapaamisiin aktiivisesti.
100 kiloa keveämpi ryhmä
Laihdutusryhmä on toiminut neljän kuukauden ajan, ja pudotettujen kilojen määrä yltää huimaan 99,3 kiloon. Ryhmästä erottuu kolme suurinta pudottajaa. Timo Ollila on tiputtanut painoaan 14 kiloa, Tarja Pajuranta 13 kiloa ja Taru Kaaja lievällä varaslähdöllä 17 kiloa.
Laihduttajat eivät kutsuisi painonpudotusta vaikeaksi, mutta päättäväisyyttä se vaatii. Omat heikkoudet on syytä tunnistaa – ja tunnustaa. Taru Kaaja ei enää herkuttele joka käänteessä ruisleivällä ja Tarja Pajuranta on opetellut syömään säännöllisesti. Arja Niemelä ei ole lopettanut leivontakirjojen lukemista, mutta hänen ei enää tarvitse kokeilla reseptejä käytännössä.
Laihduttajat ovat löytäneet myös uudenlaisia tapoja liikkua. Esimerkiksi Taru Kaaja harrasti talvella lumikenkäilyä ja Tarja Pajuranta aloitti kuntosalilla käynnin. Tarjan lihasmassa onkin kasvanut neljän kuukauden aikana viidellä prosenttiyksiköllä ja rasvaprosentti pienentynyt huimat 12 prosenttiyksikköä. “Elämäntapamuutos oli lopulta aika helppo. Tästä ei enää lipsuta”, Tarja tokaisee.