Todetaan se nyt heti aluksi: Kashinin matkalla tanssittiin, naurettiin ja laulettin sekä istuttiin perivenäläisen anteliaissa ruokapöydissä, eli tehtiin juuri sitä, mitä ainakin osa sastamalalaisista veronmaksajista on pelännytkin. Kolmen edustajan ystävyyskaupunkimatka maksoi hallintojohtaja Hannu Nikkilän mukaan vähän yli tuhat euroa.
Ja sitten varsinaiseen asiaan. Vammala-Sastamalan 43-vuotinen yhteydenpito venäläiseen Kashinin ystävyyskaupunkiin on edelleen voimissaan ja etsii seuraavaksi mahdollisuuksia kehittää yhteistyötä etenkin kolutuksen, ammatillisen koulutuksen ja kansalaisopistotoiminnan puolella. Kashinilaisten viimevuotinen vierailu Sastamalaan poiki hyvinkin konkreettisen asian, sillä maataloustuottajien kautta saadulla yhteydellä Venäjänmaalle lähti Suomesta 150 päätä hyväksi tunnettua Hereford-karjaa.

Kashin juhli 725 vuottaan

Tänä kesänä Sastamalan väen oli vuoro vierailla Kashinissa. Juhannuksen tienoossa 22.-25. kesäkuuta järjestetty matka vei ystävyyskaupunkiin valtuuston puheenjohtajan Ulla Yli-Hongiston, kaupunginhallituksen puheenjohtajan Jari Anderssonin sekä todellisen Kashin-konkarin, venäjän kielen ja kulttuurin sisäistäneen Pentti Lahtisen.
“Kaikkialla minne menimme huudettiin että Pentjii, Pentjii”, Ulla Yli-Hongisto kertoo matkaseuralaisensa tunnettuudesta.
Matkan yhteyteen osui kaksikin juhlapäivää. Kashinilla oli 725-vuotisjuhla, minkä lisäksi vietettiin perinteistä Anna kashinilaisen vuosipäivää. Erikseen vielä juhlittavana oli Kashinin 130-vuotias kirjasto.
“Menimme koko ajan johonkin, sillä ohjelmaa oli koko ajan. He olivat hyvin vieraanvaraisia”, Yli-Hongisto sanoo.

Hallintouudistus puhuttaa sielläkin

Jari Andersson kertoo, että Kashinissa ja sen lähialueella kaavaillaan hallinnon järjestämistä uudelleen.
“Siellä on samansuuntaisia suunnitelmia hallinnon uudistamisesta kuin meillä”, hän mainitsee.
Pentti Lahtisen mukaan ristiriitaa esiintyy sielläkin, kun kaupungin ja rajoonin eli seutukunnan hallintoa haluttaisiin yhdistää.
Ulla Yli-Hongisto ottaa esiin muutaman sikäläisen huolenaiheen: “Yhtälailla kuin täällä, siellä ollaan huolestuneita väestön ikääntymisestä. Nuoret taas hakeutuvat kaupunkiin. Teiden kunto on tosi huono ja julkista liikennettä on vähän.”
Yli-Hongiston mukaan monilla on kuitenkin hyvä pohjakoulutus ja työttömyysaste on hyvin alhainen, hieman yli kaksi prosenttia.
“Hieman kyllä kauhistelimme maaseudun viljelemättömiä maita. Alueella kasvaa runsaasti jättiputkea”, hän jatkaa.
Pentti Lahtinen tietää, että jättiputkea on aikoinaan käytetty kuivattuna karjan rehuksi. Lahtisen mukaan kashinilaisten kielitaito on viime vuosina kohentunut, kun nuoret opiskelevat kouluissaan saksaa tai englantia.

Lämpöä ja yhteisöllisyyttä

Ulla Yli-Hongisto mainitsee venäläisen elämäntavan vahvana piirteenä yhteisöllisyyden ja toisista välittämisen taidon. “Tätä oppia tarvittaisiin meilläkin takaisin.”
Samasta asiasta havaintoja teki myös Andersson. “Heillä on hirveän suuri yhteisöllisyys, erityisesti pienissä kylissä. Ihmiset ovat siellä samanlaisia, huolet ja murheet ovat samoja kuin meillä.”
Anderssonin mukaan kashinilaiset esittivät toivomuksen, että yhteistyö Sastamalan ja Kashinin välillä jatkuu.
“Vaikka nämä vierailut ovat hyvin muodollisia, mielestäni niillä on merkitystä. Tällä hetkellä hyötyä on varmasti enemmän kashinilaisille, mutta se pitää heille suoda. Lupasimmekin kutsua heidät vuoden kuluttua Sastamalaan.”
“Väittäisin, että tällaiset suhteet lisäävät suvaitsevaisuutta ja muuttavat pinttyneitä käsityksiä toisiksi”, Andersson summaa.