Jättiputket ovat komeita mutta kiusallisia tulokkaita Suomen luonnossa. Tämä yli kolmemetrinen yksilö kukki karkkulaisen Petri Lempiäisen pihassa.
Paitsi nopea leviämään, on Suomen luontoon puutarhoista karannut jättiputki myös vaikea tuhottava. Mikä siis neuvoksi: niitto, peitto, kitkeminen vai myrkytys?
Eri keinoja jättiputken ja muidenkin vieraslajien torjuntaan kokeiltiin käytännössä Sastamalan Karkussa torstaina 2. elokuuta. Karkun kotijoukkojen sihteeri Eveliina Asikaisen ja Ahlmanin maaseutuoppilaitoksen Kati Hinkkasen vetämä noin viisitoistahenkinen talkooporukka kokoontui Maakunnantiellä Marjut Sahari-Anttilan ja Kimmo Anttilan omakotitalon pihamaalla.
“Olemme taistelleet jättiputkia vastaan jo yksitoista vuotta. Hirmuisen sitkeitä ovat ja kovia siementämään”, Sahari-Anttila huokaa. “Ja vaarallisia myös”, Anttila lisää ja esittelee sääressään olevaa, noin viiden senttimetrin pituista palovammaa.
“Niitin jättiputkea sortsit jalassa, ja kosketus kasviin oli vain pelkkä hipaisu, mutta sekin riitti jättämään kentien pysyvän jäljen. Onneksi suomalainen mies oppii kerrasta”, Anttila sanoo ja oikoo pitkiä housunpunttejaan.
Hapeton pimeys tappaa siemenkodat
Anttilan puheet saavat muutkin tarkistamaan suojavarustustansa ennen torjuntatöihin ryhtymistä. Pian junaradan läheisyydessä sijaitsevan penkereen valloittaneet jättiputket saavat kyytiä. Viikate heiluu ja putket napsahtelevat poikki. Sitten koko rinne peitetään paksulla muovipeitteellä, jonka reunat kaivetaan tiukasti maan sisälle.
Kati Hinkkasen mukaan jättiputki ei koskaan taltu pelkän viikatteen avulla. Kukinto voi jatkaa kukkimista ja siemenet kypsymistä vielä senkin jälkeen, kun varsi on katkaistu. Myöskään kasvin juurakko ei niitosta hätkähdä.
“Niittäminen ja muovilla peittäminen ovat yhdessä hyvä konsti, sillä hapettomassa ja pimeässä tilassa maanalaiset siemenpankit ja juuretkin tuhoutuvat. Tosin jättiputkiesiintymä täytyy pitää peitettynä ainakin kaksi kesää”, Eveliina Asikainen selvittää.
Yli puolimetriä korkean jättiputken maanalaisiin osiin myrkky ei aina tehoa toivotulla tavalla, sen sijaan pienempien kasvien kohdalla niitolla ja myrkytykselläkin on saatu tuloksia aikaan. “Niittämisen jälkeen kukinnot kerätään pois. Parin viikon päästä kun putket ovat kehittäneet uusia lehtiä, ne myrkytetään. Myrkky imeytyy lehtien kautta juureen asti ja tappaa sen”, Hinkkanen neuvoo.
Jättiputkitietoa:
-Jättiputket kuuluvut sarjakukkaisiin kasveihin (Apiaceae), kuten Suomen luontoon kuuluvat koiranputki, karhunputki, väinönputki, tavallinen ukonputki. Sukulaiskasveja ovat myös porkkana ja palsternakka. Kaikilla sarjakukkaisilla lajeilla on samantapainen kukinto ja paalujuuri.
– Yleensä jättiputken tunnistaa varren punaruskeista laikuista sekä “väkäsistä”. Jättiputken lehdet, kukinnot ja varsi ovat huomattavasti suurempia kuin muiden sarjakukkaisten lajien. Jättiputken lehdet ovat suuret ja raparperimaiset ja ne peittävät usein maan.
– Jättiputkia esiintyy useissa elinympäristöissä kuten pelloilla, metsissä ja rannoilla. Parhailla kasvupaikoilla ne muodostavat laajoja kasvustoja, “jättiputkimetsiä”, jotka tukahduttavat muun kasvillisuuden ja alkuperäisen eläimistön.
-Jättiputki on levinnyt Aasiasta useisiin Euroopan maihin ja Pohjois-Amerikkaan.
– Niittäminen yhdistettynä joko esiintymän peittämiseen tai myrkyttämiseen tuhoaa jättiputket parhaiten. Myrkytystä ei saa tehdä alueella, jolla liikkuu lapsia tai eläimiä, eikä myöskään vesistöjen läheisyydessä. Muista riittävä suojavarustus!
– Huolimaton puutarhajätteen käsittely on osaltaan vaikuttanut jättiputken leviämiseen. Kasvin osat kannattaa siis joko polttaa tai mädätyttää muovipussissa ennen kompostointia. Mikäli hävittäminen ei kotikonstein onnistu, voi pienet määrät laittaa hyvin pakattuna sekajätteeseen ja suuremmat määrät kiikuttaa jätesäkeissä jäteasemalle.
Pekka Koivumäki, Rhea Haapala, Kati Hinkkanen ja Leena Olvio ahersivat jättiputkiesiintymän tukahduttamiseksi.
Petri Lempiäisen pihamaalla kukki muutamia yli kolmemetrisiä jättiputkia. Eveliina Asikainen vinkkasi, miten niistä kannattaa hankkiutua eroon.Hämeen 4H-piirin, Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Ahlmanin maaseutuoppilaitoksen vieraslajiprojekti rantautui jättiputken torjuntatalkoiden myötä myös Sastamalaan. Leena Olvio, Pekka Koivumäki ja Satu Simula olivat talkoissa hakemassa oppia ja käytännön kokemusta.
Jättiputket erittävät nestettä, joka auringonvalon kanssa reagoidessaan synnyttää iholle kivuliaita, palovamman kaltaisia rakkuloita. Paras keino välttää vamman kehittyminen on peittää kasvinesteelle altistunut kohta valolta.
paksu sahanmuhakerros (kokeiltu ja tehoaa 10-15cm) kaadettujen kasvustojen päälle , tukehduttaa varmasti , kerroksen paksuutta voi itse lisätä varmuudeksi , lopulta maatuu paikalleen
Sivuston toiminta edellyttää toiminnallisia evästeitä.
Analytiikkaevästeet
Voimme kehittää sisältötarjontaamme, kun tiedämme mitä sisältöjä luetaan.
Mainosten raportointievästeet
Emme välitä henkilötietojasi eteenpäin mainostajille, mutta raportoimme heille mainosten anonyymeja näkyvyystietoja esimerkiksi siitä, kuinka moni näki mainoksen ja kuinka moni klikkasi mainosta.
paksu sahanmuhakerros (kokeiltu ja tehoaa 10-15cm) kaadettujen kasvustojen päälle , tukehduttaa varmasti , kerroksen paksuutta voi itse lisätä varmuudeksi , lopulta maatuu paikalleen