Nokian hiljaiset hallit ja hautakynttilät Salossa pysäyttivät teollisuusmiehen

Tuotantojohtaja Jukka Heiska, projektipäällikkö Pasi Rännäli, kaupunginjohtaja Markus Ojakoski, toimitusjohtaja Teemu Nieminen, hallituksen puheenjohtaja Jouni Uunila ja elinkeinojohtaja Eila Törmä tietävät, että yhdessä olemme enemmän ja parempia. Kokemäen kaupunginjohtaja perehtyy kuvassa savustuspussiin, yhteen paikkakunnan menestystuotteeseen.

Sinituote Oy:n tuotantojohtaja Jukka Heiska on juuri käynyt Salossa. Hän sanoo Nokian tehtaan tyhjenevien hallien ja paikalle tuotujen hautakynttilöiden pysäyttäneen.
Kokemäkeläisen Sinituotteen asiat ovat kuitenkin toisin. Niinpä Salon tuliaisina tuotantojohtajallakin oli Nokian jäljiltä jääneitä, automaatioon liittyviä laitteita.
Päätuotteinaan kodin siivousvälineitä valmistava yritys ei toimi erityisen lamaherkällä alalla. Koteja siivotaan niin talouden nousu- kuin laskukaudellakin. Sinituotteen liikevaihdossa onkin ollut kasvua kaiken aikaa vuodesta 1988, jolloin nykymuotoinen Sinituote aloitti toimintansa. Kokemäen tehdas valmistui vuonna 1973.
Näkymät ovat Heiskan mukaan edelleen hyvät. Firmalla on noin 75 työntekijää. Konsernilla on toimintaa myös Puolassa ja Ruotsissa. Tuotteista silityslaudat ja kuivaustelineet valmistetaan Puolassa. Kokemäki taas on monen muun kodinhoidossa tarvittavan välineen syntymäpaikka, josta maailmalle lähtee päivittäin käyttämiämme välineitä aina tiskiharjoista alkaen. Mukaan ovat tulleet myös autonhoitotuotteet, joista tärkein on lumiharja.
Yritys on viritellyt Jukka Heiskan mukaan Keski-Euroopan vientiä nyt pari vuotta. Kokemäellä valmistetaan myös tunnettua kaavilaista keksintöä, savustuspussia.
“Se on hyvä tuote, joka on myös vientikelpoinen”, Heiska sanoo.
“Tuotantopuolelle on panostettava. Automatisointi ei vie työpaikkoja, vaan varmistaa niiden säilymisen”, hän korostaa.

Teollisuudesta halutaan pitää kiinni

Kaakkois-Satakunta haluaa säilyttää teolliset yrityksensä ja niissä olevat työpaikat. Huittisten elinkeinojohtajan Eila Törmän mukaan kunnissa kannetaan huolta teollisuustuotannon säilymisestä alueella.
“Jos ei ole teollisuutta, ei ole palvelutuotantoakaan”, Törmä kiteyttää.
Alkamassa onkin viiden kunnan yhteinen kehitystyö, johon on jo ilmoittautunut mukaan noin 40 yritystä Huittisista, Säkylästä, Köyliöstä, Kokemäeltä ja Punkalaitumelta. Kymmenkunta yritystä mahtuu vielä mukaan. Kehitystyö kohdistuu ensisijaisesti teknologia- ja puualojen yrityksiin.
“Mukaan pääsevien yritysten toimialarajaus ei ole tarkasti määritelty ja siksi voidaankin puhua teollisten yritysten verkostohankkeesta”, määrittelee projektipäällikkö Pasi Rännäli, jolla on pitkä kokemus vastaavien hankkeiden vetämisestä Lounais-Pirkanmaalla.
Verkostossa mukana olevat yritykset työllistävät Huittisissa ja Kokemäellä kummassakin 250, Säkylässä 50, Punkalaitumella 175 ja Köyliössä vajaat 100 henkilöä.

Jokaisella on kehitettävää

“Varmasti joka paikasta löytyy kehitettävää”, sanoo maalialalla toimivan Uulatuote Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jouni Uunila.
Hän nostaa esiin yrityksen tiedontarpeen EU-säädöksistä. Esimerkiksi tietojen saaminen CE-merkintöjen vaatimisesta maaleissa osoittautui taannoin hankalaksi.
“EU-byrokratian tiedotuspuoli voisi olla selkeämpi”, Uunila summaa.
“Pienen yrityksen kannalta on hyvä, että erityisosaamista saadaan. Kehityshommat tahtovat usein jäädä”, sanoo puolestaan Kokema Oy:n toimitusjohtaja Teemu Nieminen, jonka yritys valmistaa alumiinisia sälerullaverhoja, turvakaltereita, rulo-ovia, pikanosto-ovia sekä teräksisiä saksiveräjiä.
Kokemäellä toimiva Kokema käyttää jo nyt alueen muita yrityksiä alihankinnassaan.
“Yhden henkilön yritykset ovat hyvin joustavia auttamaan”, hän mainitsee.

Lue aiheesta enemmän keskiviikkona 15.8. ilmestyvästä Alueviestistä.