Kokemäenjoen virtaama nousi viikonvaihteessa noin 600 kuutioon sekunnissa. Lounais-Suomen ely-keskuksen mukaan vedenkorkeus on kääntymässä vähitellen laskuun, kun Huittisten seudun sivujokien, muun muassa Loimijoen virtaama pieneni.
Kokemäenjoen pääuomassa ja Loimijoella tilanne on vastannut suunnilleen keskimääräistä vuotuista tulvahuippua. Vesitilanteen kehittyminen tästä eteenpäin riippuu lähiviikkojen sademääristä. Maaperä on täysin veden kyllästämää, joten uudet sateet päätyvät nyt suoraan vesistöihin.
Vaikka uusia isompia sateita ei lähiviikkoina tulisikaan, säännöstellyissä vesistöissä Kokemäenjoella ja Karvianjoella virtaamat ja vedenkorkeudet tulevat säilymään selvästi keskimääräistä suurempana vielä pitkään, todetaan Lounais-Suomen ely-keskuksesta. Näiden vesistöjen järviin on saatava säännöstelyvaraa talvitulvariskin vuoksi.
Poikkeuksellisen sateista
Ilmatieteen laitoksen mukaan maan länsiosassa on lokakuussa ollut paikoin poikkeuksellisen sateista, mistä myös tulvat johtuvat. Runsaimmin on satanut Pohjois-Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla.
Havaintoasemista sateisin on ollut Merikarvia, jossa lokakuun seitsemänä ensimmäisenä päivänä on satanut 114 millimetriä. Se on kaksinkertainen määrä tavanomaiseen koko lokakuun sademäärään verrattuna. Se on myös suurin sademäärä, joka vastaavana aikana on havaittu viimeisen 50 vuoden kuluessa.
Suunnilleen yhtä sateinen lokakuun alku koettiin vuonna 1999. Silloinkin runsaimmat sateet sattuivat maan länsiosaan. Tuolloin suurin sademäärä, 108 millimetriä, mitattiin Huittisissa.
Koko alkusyksy eli syyskuu ja lokakuun alku on ollut harvinaisen sateinen. Eniten eli 238 millimetriä on satanut Isojoella. Suunnilleen yhtä sateinen alkusyksy on koettu viimeksi vuonna 1994. Silloin satoi eniten Tohmajärvellä, jossa sadetta kertyi vastaavana aikana 250 millimetriä.
