Alueviestin lukija otti yhteyttä toimitukseen Ylen susi-illan jälkeen ja halusi osoittaa kysymyksensä keskustelussa mukana olleelle Maaseutu- ja erävihreät ry:n puheenjohtajalle, huittislaiselle Anne Blandille.
“Kritisoit susi-illassa kopista kyttäämistä ja peurojen ruokkimista, joka on kuitenkin yksi tärkeä riistanhoidon muoto. Miksi?”
Lue Anne Blandin vastaus Alueviestistä 24.4.
Kommentointi ei ole käytössä.
Hopunkatu 1, 38200 Sastamala
Avoinna ma-pe klo 8-16
p. 010 229 0400
(Puheluhinta on pelkästään matkapuhelu (mpm) tai paikallisverkkomaksu (pvm)
ilmoitukset@alueviesti.fi
toimitus@alueviesti.fi
etunimi.sukunimi@alueviesti.fi
Y-tunnus: 0415990-8
Rekisteri- ja tietosuojaseloste
Kustannusliike Aluelehdet Oy on vuonna 1981 perustettu perheyritys.
Viiden kunnan alueella ilmestyvä Alueviesti on vakiinnuttanut vahvan aseman alueellisena tiedotusvälineenä. Alueviesti jaetaan keskiviikkoisin Sastamalassa, Huittisissa, Punkalaitumella, Säkylässä ja Kokemäellä. Jättijako joka viikko, painos 34 000, tavoittaa myös ne taloudet, johon ei tule tilattavaa lehteä.
Uutismedian Liiton jäsen. Noudatamme JSN:n ohjeita.
onkin mielenkiintoista saada vastaus…
toivoo kyttäävä peuramies
Jaa niinku järkevä vastaus vihreeltä ja vielä polliitikolta, ei taida tulla kun ympäripyöreetä soopaa!!
saiskos sen vastauksen tännekin?
No kyllä tuo asia nyt pitäisi jokaiselle normaalijärkiselle olla aivan selvää. Rakennellaan rasvamahoille ampumakoppeja asutuksen lähelle, jonne ruoalla houkutellaan suden luontainen ravinto. Ei eroa käytännössä sanottavasti siitä, että nakataan haaska siihen torpan nurkalle syöjää odottelemaan. Vaan silloin ei pitäisi itkeskellä asutuksiin hakeutuvista susista kun ne on omin toimin sinne houkuteltu.
rasvamahat eivät saa huolehtia kauriiden tulevaisuudesta talviruokinnalla, mutta petoja saa ja pitäisi ruokkia haaskoilla, että valtio “vaurastuisi”.. Varmasti joku maksaakin siitä, että pääsee katsomaan miten typerä suomen kansa on, ku hyysää susia tuollatavalla… Kyllähän se semmonen homma on, että ne pedot kyllä ruokansa näyttää löytävän, mutta kauris on talvisin niin heikoilla, että se ehdottomasti kaipaa tukea ihmiseltä selviytyäkseen. Mitäpä se petokaan söisi, mikäli noita kauriita ei olisi?? No mummojen kissoja, koiria ja hyvin pian varmaan pieniä lapsiakin…
Ilman tarjolle asetettuja kauriita ja sälämetsästäjien söhlääämistä laumojen kimpussa, peto söisi hirviä synkässä korvessa kaukana pahanhajuisisista ihmisistä. Tuon leveysasteen kauris on jo lähtökohtaisesti vieraslaji suomen luonnossa ja sen vuoksi heikoilla ravinnon hankinnassa. Ai miksi niitä sitten täällä on? Siksi, että rasvamahalle on helppoa riistaa, jonka losauttaakseen ei tartte juuri mettässä kuljeskella.
Saamamies vaikka juoksee peuran kiinni, ei siinä kytykoppia tarvita.
Nimimerkki “kiinnostunut” on pyytänyt Anne Blandin lehdessä ollutta vastausta myös tänne nettiin. Anne vastasi näin:
Kiitos mahdollisuudesta selventää ajatuksiani, joita ei suorassa tv-lähetyksessä ole niin helppoa saada esille.
Suomalainen metsästystoiminta on parhaimmillaan luonnonsuojelua, koska siihen kuuluu olennaisesti juuri riistanhoito ja kantojen kestävä sääntely. Salakaadoille sanon kuitenkin ei. Susi kuuluu Suomen luontoon. Toisaalta salakaatajat tahraavat myös kunniallisten metsästäjien maineen ja harratusta uhkaa loppuminen, mikäli maanomistajat eivät enää tule vuokraamaan maitaan metsästysseuroille. Metsissä liikkuminenkin on vaarallista, jos siellä jahtien ulkopuolella hilluvat salakaatajat.
Susialueella asuvana olen kuitenkin miettinyt, mikä niitä susia tänne tuo ja yksi syy voisi olla vieraslajien kuten valkohäntäpeuran tiheä kanta. Kun peuroja ruokitaan muutamien satojen metrien päästä asutuksesta, voi susi peuroja seuratessaan tottua ihmisen hajuun ja kynnys tulla pihaan madaltuu. Tässä on sama logiikka kuin haaskojen kritiikin kohdalla, johon ohjelmassakin vastasin.
Kyttääminen on kieltämättä yksi hyvä metsästyksen muoto (esim. laukaus on useimmin tappava eikä aiheuta eläimelle kärsimystä), mutta on olemassa muitakin tapoja. Kannattaa myös kysyä, kuinka paljon niitä peuroja pitää olla, jos niitä yhdelläkin pellolla voi olla satoja ja ne ovat syypää kolareihin.
Susikonflikti on vaikea, eikä ratkaisuja helpolla löydy. Siksi on tärkeää jatkaa keskustelua ja välttää vastakkainasettelua. Viron malli olisi minusta tutkimisen arvoinen.
ihan hyviä perusteluja mutta ruokinnasta olen vähän eri mieltä Blandin kanssa
Oikein hyvä ja asiallinen vastaus Annelta. Näin se on, vaikka kuka sanoisi mitä. Kiitos!
asiallista textiä.näkee nyky piipertäjien aikaan harvoin