Illalla koko perhe lojui telkkarin ääressä. Keskustelu pyöri (yllättäen) leikkimökin laitossa ja monesta pienestä jutusta olikin puhe. Niistä olimme kaikki melkoisen samoilla linjoilla, mutta kun puhe siirtyi mökin ulkomaalaukseen, putosi niskaani pommi.
Näin jo mielessäni pienen kummitusmökin söpöine aaveineen, sellaisen kauniin kalpean valkoisen, ja tehosteina käytetyt violetin ja tummanharmaan. Tyylikästä, mutta ah, niin aavemaista. Ajattelin jakaa ajatukseni lapsille, jotta saisin heidät myös vakuuttelemaan isäntää värityssuunnitelmistani, mutta ensimmäisen kysymyksen muotoilu taisi mennä pieleen.
– Minkäsvärinen siitä leikkimökistä sitten tulisi, aloitin ja tulin tässä kohtaa keskeytetyksi Jyrin toimesta.
– Siitä tulee pinkki ja vihreä, ne on meitten lempivärit.
– Mutta eikös violetti, harmaa ja valkoinen olisi tosi kivat, yritin vielä.
– Eks sää ny ymmärrä, siitä tulee pinkki ja vihree, Jyri totesi pontevasti.
– Pinkki ja vihree, säesti Kata vierestä.
Nojatuolista kuului huokaus.
– Meillä on katsottu liikaa sisustusohjelmia, isäntä totesi ja jatkoi telkkarin katselua.
Mitä mieltä te lukijat olette? Pitääkö Jyrin saada tahtonsa läpi, vai voisiko mökki kuitenkin olla violetti?
Väriä tähän synkkään harmauteen,jos he niin haluavat,eli siitä vaan.
pinkki ja vihree pitää tulla, koska se on tulevien käyttäjien toive!
Kyllä lapsia pitää kuunnella , heidän leikkipaikkahan on.
Jos et ajatellut kantaa itse sinne sänkyäsi, niin mökistä pitää ehdottomasti tulla pinkki ja vihree. Voin jo kuvitella, kuinka upea siitä tuleekaan.
Ette uskokaan, miten paljon tästä asiasta on meillä puhuttu :-O Ensimmäisenä aamulla ja viimeisenä illalla, kymmeniä kertoja siinä välissä. Ja on kyllä harvinaisen totta, että lapsethan tuolla leikkivät ja kovin yksimielistä täälläkin lukijat tuntuvat olevan… Katsotaas kuinka käy!
No tietenkin pinkki ja vihree, kannatan Urjalasta asti.
Ok, taisin hävitä tämän erän 😉 Täytynee laittaa mökki uusiksi sitten, kun lapset eivät enää leiki siellä…
Voin kokemuksesta sanoa, että kyllä siitä jää vielä äidillekin iloa, kun lapset kyllästyvät , eikä aikaa kulu kuin tovi. Silloin äiti voi värittää ihan oman mielen mukaan ja lapset eivät puutu pitkällä tikullakaan asiaan.