Tänään oli meidän huushollissa tarjolla eriytettyä toimintaa: isäntä ja lapset kävivät puukaupoilla, itse huinasin pitkin Tamperetta.
* * *
Puukaupoille lähtenyt porukka suuntasi Kärppälään Laineen Sahalle. Siellä oltiinkin hyvin tietoisia mökkiprojektista. Kaikki tarpeellinen puutavara löytyi ja palvelu toimi sataprosenttisesti. Jyriä vain vähän kiukutti, kun hän oli reippaana varannut remonttihanskat mukaan, ettei tule tikkuja sormiin eikä iskä sitten päästänytkään autosta ulos ollenkaan. Kata puolestaan oli huolissaan, kun autosta jäi pitkien puiden vuoksi takaovi auki, kun sahalta lähdettiin.
* * *
Samalla reissulla oli mukaan tarttunut mummilasta akseli, jonka päällä mökin on tarkoitus kulkea lopulliselle säilytyspaikalleen. Jyri oli tärkeänä mittailemassa, onko akseli sopivankokoinen.
– Tuleeks tästä sitten asuntovaunu, kun siihen laitetaan pyörät alle,
isäntä oli kiusoitellut Jyriä.
– Ei, kun siitä tulee pyörätalo, jos siihen laitetaan pyörät. Ja mä en halua mitään typerää pyörätaloa, Jyri oli tähän tuhahtanut.
* * *
Oma koiranäyttelyreissuni alkoi visiitillä Bauhausiin, josta noukin mukaani Tikkurilan värilastut Jyrin valitsemista väreistä. Sisäväri tosin vaihtui Shaalista Talkkiin, kun isompina pintoina noita värejä pääsi katsomaan. Paljon kirkkaammat värit ovat livenä. Hui! Mutta saivat ne paljon kehujakin, kun niitä muutamalle kaverille näyttelyssä näytin.
Näyttelyn jälkeen juoksentelin sitten shoppailukierroksella. On muuten jalat vähän kipeänä, kun kiersin Ikean, Kodinterran ja kävin vielä ruokakaupassakin. Kaikkea kivaa (ja halpaa) löytyi taas!
* * *
Voiko olla ihanampaa kuin kaatua päivän reissattua sohvalle ja napata kaksi hyvin ulkoilutettua pikkuriiviötä kainaloonsa. Kysymysmerkki puuttuu, sillä tämähän oli puhtaasti retorinen kysymys!
