Sastamalassa, Galleria Akselissa tänään lauantaina avautuva taidenäyttely ei ole suuren suuri, mutta sitäkin ainutlaatuisempi. Esillä oli liki 40 Akseli Gallen-Kallelan kotimaisemissaan Tyrväällä maalaamaa työtä.

Näyttely näyttää, miten taiteilija käytännössä kehittyi niiden kolmen vuoden aikana, jotka Taideyhdistyksen piirustuskoulua kävi. Ennen kaikkea se kertoo Gallen-Kallelan lapsuuden miljöön, sen kulttuurin vaikutuksesta hänen taiteeseensa. Kuten näyttelyn kuraattori, dosentti, FT Marja-Liisa Rönkkö sanoo, Axel Gallènin Tyrväällä maalaamat alkukuvat kantoivat läpi hänen koko tuotantonsa, aina uran loppuun saakka.

Axel Gallèn – Tyrväältä Pariisin -näyttely on syntynyt monessa mielessä rakkaudesta kotiseutuun. Myös sen taustavoimia on motivoinut halu jakaa tyrvääläistä kulttuuriperintöä jälkipolville ja nostaa Sastamalan seudun arvokkaita, erityisiä piirteitä esille.

“Minulla oli hullu idea, jonka toteuttaminen ei olisi ollut mahdollista ilman gallerian omistaja Aulis Ylöstä. Hän ryhtyi mesenaatiksi muitta mutkitta ajatukseni kuultuaan, vaikkemme edes tunteneet toisiamme entuudestaan. Iso kiitos myös muille paikallisille yrittäjille hankkeemme tukemisesta”, lausui Rönkkö näyttelyn avajaisissa perjantai-iltana.

Hän muistutti myös nololla tavalla Sastamalassa hiipuneesta innostuksesta taidemuseon perustamiseen. 50 vuotta sitten Vammalassa juhlittiin näyttävästi Akseli Gallen-Kallelan 100-vuotisjuhlaa. Taiteilijan pojan leski, Pirkko Gallen-Kallela lahjoitti kaksi appiukkonsa työtä pesämunaksi Vammalan kaupungin taidemuseota varten. Puheet jäivät puheiksi.

“Taidemuseota ei ole saatu, mutta virallisesti ideaa ei ole kuopattu. Toivonkin, että asiasta tehtäisiin viimein päätös. Tämä näyttely on osoitus siitä, mihin yksittäiset ihmiset pystyvät niin halutessaan. Kaikki mitä minä olen saanut, mitä minusta on tullut, johtaa tänne, Tyrväälle. Siksi tämä näyttely on.”

Rönkkö itse on kulkenut taiteilijan jalanjäljissä Liekoveden rantoja lapsuudesta asti, imenyt sitä samaa kulttuuriperintöä kuin Akseli Gallen-Kallela. Taideteosten tulkinnassa hän nojaa myös professori Unto Salon tietämykseen Sastamalan salaisuuksien ratkojana. Pojan ja variksen sekä muiden realististen kansankuvausten ohella kansallisromantiikan myötävaikutuksella syntyneet Kalavela-aiheiset työt ovat Gallen-Kallelan tunnetuimpia. Taiteilija eli Kalevalaa Sastamalassa, väittää Rönkkö.

“Kalevalaisten aiheiden kuvaamisessa Gallen-Kallela oli paras siitä yksinkertaisesta syystä, että hän oli kotoisin Kokemäenjoen seudulta, mistä nykyinen suomalainen kulttuuri vähitellen levisi sisämaahan. Menneiden vuosituhansien hiljainen tieto oli olemassa ja on täällä yhä esiin nostettavissa. Lähemmäs viikinkipäällikköä tai Väinämöistä ei kukaan kilpailijoista voinut päästä, joten tietyllä tavalla realismista on tässäkin kysymys.”

Näyttelystä laajemmin 19.8. Alueviestissä. Marja-Liisa Rönkön haastattelu kuuluu Iskelmän paikallismakasiinissa tiistaina 18.8. kello 13.30 ja 17.30 akselilla Sastamala (101,2) – Huittinen (93,0) – Hämeenkyrö (96,9) – Hämeenlinna (101,7) – Kankaanpää (105,3) – Pori (100,4) – Rauma (105,1).