Yli puolet Sastamalan valtuutetuista haluaa selvittää eroamisen Loimi-Hämeen Jätehuollosta

Sastamalan valtuuston keskuudessa on ilmeisen laajaa tyytymättömyyttä Loimi-Hämeen Jätehuollon toimintaan.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Andersson (kok) jätti valtuustoaloitteen, jossa esitetään pikaisesti selvitettäväksi mahdollinen eroaminen Loimi-Hämeen Jätehuollosta ja jätehuollon järjestäminen uudella tavalla alueilla, joilla yhtiö kaupungissa toimii.

”Loimi-Hämeen Jätehuollon toimitusjohtajan ja hallituksen tapa johtaa yhtiötä ja kuunnella osakaskuntien tahtoa ei ole sellainen kuin se hyvässä kuntayhtiössä pitää olla”, luki Andersson aloitteesta. ”Toiminnan läpinäkyvyys ei ole toteutunut niin kuin sen tällaisessa yhtiössä kuuluisi”, hän jatkoi.

Sastamalan alueella toimii kaksi jätehuoltoyhtiötä, Loimi-Hämeen Jätehuollon lisäksi Pirkanmaan Jätehuolto. Molemmat tuottavat samoja jätehuollon palveluja, mutta aloitteen mukaan eroja on toimintatavoissa ja hinnoittelussa.

Aloitteen oli allekirjoittanut 32 valtuutettua.

  • Sitä saa mitä tilaa

    “Kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja hallituksen tapa johtaa Sastamalaa ja kuunnella asukkaiden tahtoa ei ole sellainen kuin se hyvässä kaupungissa pitää olla”, ”Toiminnan läpinäkyvyys, tasapuolisuus,oikeudenmukaisuus ja inhimillisyys ei ole toteutunut niin kuin sen tällaisessa kaupungissa kuuluisi”, hallinnon järjestäminen uudella tavalla tapahtunee vasta vaalien jälkeen.

  • Nimetön

    Valtakunnallisen mallin mukainen ees-taas venkoilu täälläkin. Samat kokoomuslaiset kampesivat väen vängällä joitain vuosia sitten jätehuollon Loimi-Hämeeseen (Forssaan) vaikka paljon järkevämpää olisi jo silloin ollut Pirkanmaan jätehuolto. Nyt sitten peruutetaan sinne suuret kustannukset kärsineenä. Hyvä, että edes nyt!

    Samat kaverikapitalistit väänsivät jätekilpailutuksen yksittäisille kiinteistönomistajille. Eli jokainen pikkumökkiläinen “kilpailuttaa” jätteenkuljettajan yksikseen. Jätehuoltolain mukainen ensisijainen jätekuljetuksen järjestäjä oli kunta, joka osaavampana kilpailuttajana olisi voinut kilpailuttaa kuljetukset esim. alueittain.

    Järki on voittamassa myös elinkeinotoimen järjestämisessä, kun toiminta palautuu kaupungille. Puuhailu elinkeinoyhtiön kanssa osoittautui tehottomaksi ja kalliiksi.

    Tutkiva journalisti saattaisi kiinnostua näistä touhuiluista varsinkin kun vaalejakin on taas tulossa.

  • Nimetön

    2015 tilinpäätöksen mukaan LHJ:n tulos -22 k€ ja jos Ekoport sotku (konkurssista johtuva alaskirjaus 712 k €) pois niin tulos n 690 k€, n 8 % liikevaihdosta. Rahaa kassassa n 4,8 milj€ ja yhtiö lähes velaton. Aika hyvin voittoa tavoittelemattomalta kunnalliselta oy:ltä.
    LHJ (toimitusjohtaja ja hallitus) esitti jätelautakunnalle 12-34 % korotuksia jätemaksuihin, eli meille kuntalaisille. Pirkanmaan Jätehuollon vastaavat esitykset n 2-5 %. Niin, että mitähän v…ttua ?

  • Nimetön

    Julkisuuden hakua Andersonilta. Sastamalan edustus LHJ:n hallinnossa on ollut kelvotonta ja oman SATU- yhtiön kaltainen “toiminnan läpinäkyvyys” ei toteudu.

    • Nimetön

      07:53
      “Teet niin tai näin – aina väärinpäin”
      Jos Andersson ei olisi tehnyt aloitetta, niin kohta olisit syyttänyt, että ‘sehän selvästi haluaa vaieta asian hilkaiseksi, taitaa olla oma lehmä ojassa’.
      Eli kumpi nyt on mielestäsi parempi? Pääasia, että saat natkuttaa ämmämäisesti ja haukkua muita. Se lienee se erektion nostattava huipentuma . . .

  • Nimetön

    Olen Loimi-Hämeen jätehuollon asiakas. En ole ollut tyytyväinen ko. palveluun, kun se ei ole aina toiminut. ts. pari kuukautta jää vuodessa väliin niin, että ei roskia viedä pois. Maksu on kuitenkin aika kova n. 150 euroa vuosi ja se on aina vain noussut. Olisi hyvä tähän joku parempi saada, mutta mikä ?

  • Nimetön

    Eikö Sastamalan edustajilla LHJ:n hallinnossa ole ollut puhe- ja äänioikeutta?
    Edustajat olisivat voineet pyrkiä kehittämään hallintoa mikäli se ei ole osakaskuntien tahdon mukainen. Liityttäessä LHJ:n osakaskunnaksi juuri sen toimintatavat ratkaisi suunnan.

    • Nimetön

      Omistajien ääntä LHJ:ssä ei kuunnella eli omistajaohjaus ei toimi, hallituksen jäsenet jotka pelkkiä sätkyukkoja ja -akkoja jotka hyppelevät diktaattori tj Immon tahdissa.

  • Nimetön

    Hyvä Andersson! Kuntalaisten etua tässä haetaan, ei muuta. Tuntuu, että täällä on vastarannan kiiskejä runsain mitoin. Ihme kun ette saaneet vedettyä Satosta tähän mollaamiseen 🙂

  • jarppa

    Odotan innolla muutosta. Koska vaihdetaan Pirkanmaan Jätehuoltoon? Forssalaiset ei vain toimi kunnolla.

  • Asioita seuraava

    Kuntalaisten etua haetaan. LJH on rakennellut osakkuusyrityksien avulla hässäkän eikä kokonaisuus ole enää kuntien hallinnassa. Lyhyesti sanoen tulosta voi siirrellä haluttuun paikkaan. Ekoport konkurssi aiheutti noin 3 vuoden tuloksen verran turskaa LJH:lle. LJH:n tulevaisuus ei näytä ruusuiselta nyt kun reunakunnat Akaan johdolla siirtyvät muualle. Nopeastihan tämä siirto ei tapahdu kun on pitkä irtisanomisaika.
    Käytännössä LJH:n hallitus on ollut jo vuosia kädetön. Näin käy kun luottamusmiesmandaatilla yritetään johtaa yritystä.

  • Nimetön

    Miksi LHJ:n tytäryhtiö Suomen Erityisjäte Oy on yksi Lounean suurimmista osakkeenomistajista ? Erityisjätteellä on 286 Lounean osaketta. Ai niin, LHJ:n ja Erityisjätteen tj Immo Sundholm on Lounean hallituksen varapuheenjohtaja. Taitaa olla jätehuoltoyhtiön (kuntalaisten) rahoilla ostettu hallituspaikka.

  • Nimetön

    Kerrankin asiallista toimintaa. Nyt suunta on oikea. Ja kun katsoo miten tuo paikallinen yrittäjä on jätehommia hoitanut loimi-hämeen kätyrinä niin ei oo kehumista. Muka hyötyjätettä… ja toinen samanlainen puoskari tuo toinen. Jätepisteet aina täynnä ja sikin sokin. Toivottavasti tämä rahastus saadaan nyt loppumaan ja järki toimintaan ja vuosimaksuihin.

    • Nimetön

      Pitää vielä päättää, että kaupunki kilpailuttaa kuljetukset, eikä niin että pikkupirttiläiset itse kilpailuttavat kuljetukset, jolloin käytännössä jätekuljettajat jakavat keskenään reviirit ja sopivat hinnat.

      • Nimetön

        Jos valtuusto olisi tehnyt päätöksen että LHJ järjestää kilpailutuksen olisi samalla annettu monopoli LHJ:lle ja kuntalaisten rahastus olisi ollut yhtä mielivaltaista kuin koko LHJ:n touhu, diktaattori Immo Sundholm olisi määrännyt hinnat

      • Nimetön

        Juuri näin kaupungin tai kunnan kilpailuttama tarkoittaa esim. LHJ Oy n. kilpailuttama, eli päästään samoihin taksoihin mitä pirkanmaalla on käytössä. Tämän on estänyt jätelautakunta joka määrittelee kuljetusjärjestelmän.

    • Nimetön

      Kukas ne jätepisteet pistää sikin sokin?? Peiliin katsomisen paikka.

  • Nimetön

    Perus Sastamalalaiset kun tarvitsisi kaikki palvelut ilmaiseksi. Eipä ole minusta kallista ollut mutta vertauskohtana toimiikin pääkaupunkiseutu.

    • Nimetön

      Paljonko halpenee jätehuolto kotitaloudelle muutoksesta???Nämä aloitteen tekijät vastatkoon.

  • Nimetön

    Luuletteko tosiaan että vaihtamalla paranee, tuskin se pirkanmaallakaan ilmaista on ja paperisota on kuulemma todella hankalaa? Mietitääs mitä tämä vaihto tulee maksamaan verorahaa. Jos se pussi minkä vie kerran kuussa maksaa euron enemmän nyt niin se kustannus mitä vaihto maksaa verorahoja on paljon paljon suurempi asukasta kohden. Valtuutetut saa kuulostamaan vaihdon helpolta mutta nyt Jari voisi laittaa laskelman mitä tämä vaihto maksaa per asukas oikeasti, veikkaan että kustannus on aika suuri ja sillä rahalla saataisiin se vuosikymmeniä puhuttu uimahalli hyvinkin alulle.

  • Nimetön

    Jätehuoltoko on tärkein asia, jonka vatuutetut katsovat Sastamalassa olevan liian kallista ja härskisti hoidettua?
    Kirjoittaja (17:09) on arviossaan oikeassa. Katsoin viime vuoden kirjanpidosta kotitaloutemme jätekustannukset. Kahdensadan litran astia tyhjennetään kerran kuussa ja kulut olivat vuodessa 119,36 euroa sisltäen alv:n.
    Jätehuoltoyhtiötä vaihtamalla tuskin saadaan sen suuruluokan säästöjä, että kaupungin suurin ongelma, asukaskato saadaan pysäytettyä.

  • Nimetön

    Peiliin katsomisen paikka.
    – Jätteenkuljetusjärjestelmästä päättää Jätelautakunta
    – Päättänyt nyt kaksi kertaa kuntalaisille kalliimman ”kiinteistön omistajan jårjestelmän”
    – LHJ esitti lausunnoissaan kummallakin kertaa siirtymistä kuntalaisille edullisempaan ”kunnan järjestämään kuljetukseen” = sama malli kuin Pirkanmaalla
    – Sastamalan kaupunki esitti puolestaan kummallakin kertaa kuntalaisille kalliimman järjestelmän jatkumista
    – Eli yhteenvetona jätelautakunta ja Sastamalan kaupunki ovat olleet ajamassa kalliimmalla mallilla jatkamista ja toimimista
    – Andersson kh.pj. asemassa on ylin vastuullinen asiasta Sastamalassa.

  • Päivi Pelttari, Sastamalan edustaja Loimi-Hämeen alueen jätelautakunnassa

    Pirkanmaan Jäteyhtiön alueen hintoihin vaikuttavat positiivisesti iso asukasmäärä (yli 400.000) ja oma polttolaitos, minne loppusijoitettava jäte kuljetetaan kohtuulliselta etäisyydeltä. Jätehuollon edullisuus ei ratkea sillä, kilpailuttaako jätteiden keräyksen ja kuljetuksen yhtiö vaiko kiinteistön omistaja. Kuljetuksen osuus Pirkanmaan Jäteyhtiön alueella on 24% jätemaksusta, varsinainen jätteen käsittely 44%, ja loput veroja ja voiton osuus.

    Sastamalalla on ollut paikka Loimi-Hämeen alueen jätelautakunnassa kolme vuotta. Jätelain mukaisesti lautakunta on käsitellyt mm. kuljetuskysymyksen ja tehnyt päätökset jatkaa kaikissa 16 kunnassa “kiinteistön haltijan järjestelmää”, mikä on siis ollut käytäntö ko. kunnissa ennen jätelautakuntaakin.

    Sastamalan kaupunginhallitus on seurannut tilannetta aktiivisesti ja Sastamalan aloitteesta osakassopimusta ja lautakuntasopimusta on päivitetty. Sastamalassa on jo kerran tehty selvitys suuntautumisesta, nyt se tuleen aloitteen kautta uudelleen käsittelyyn.

  • Nimetön

    Kannattaa muistaa, että Sastamala tarvitsee yhteistyötä monilla eri hallinnon aloilla muuallekkin, kuin Pirkanmaalle, mm aluesairaalan käytön turvaamiseksi.
    Haluaako Sastamala katkaista suhteen yli Pirkanmaan rajojen?
    Poliitikot tietysti ajattelevat omaa äänimääräänsä kunnallis/valtion vaaleissa yleisestä maakuntarajan ylittävästä seutukunnan edusta piittaamatta.
    Tehdäänkö jälleen lisää Sastamalaa, kaikkien hyljeksimäksi Pirkanmaan reuna-alueeksi.

  • Nimetön

    Monissa selvityksissä on todettu, että jäteyhtiön järjestämä jätteiden keräys/kuljetus on edullisempaa kuin kiinteistön halijan järjestämä jätteenkuljetus (aiemmin sopimusperusteinen kuljetus). Jäteyhtiön järjestämästä keräyksestä/kuljetuksesta ovat hyötyneet erityisesti kotitaloudet. Samalla poistuisi asuntoalueilla kahden/kolmen toimijan päällekkäiset jäteautorallit.

  • Nimetön

    Sastamalalla on vahva edustus LHJ Oy n. hallituksessa eikä se ole toimarin vietävissä. Sen sijaan jätelautakunnan toiminta on sekavaa kuin joulupuuro aattoaamuna joka päätöksillään pyrkii heikentämään kuntalaisille suunnattua palvelua.

    • Päivi Pelttari, Sastamalan edustaja Loimi-Hämeen alueen jätelautakunnassa

      Jätelautakunta käsitteli LHJ:n taksaesityksiä kolmessa kokouksessaan. Lautakunta hyväksyi yhtiön esityksen mukaisesti 4,6% korotuksen yhdyskuntajätteen porttimaksuun (vaikuttaa jäteastioiden tyhjennysmaksuihin), 18,9% rakennus- ja purkujätteille, 15,5% kyllästetylle puulle, 4,5% erityisjätteelle ja 11,8% punnitusmaksuun. Sen sijaan yhtiön esitystä 33% korotuksesta kiinteistökohtaiseen perusmaksuun lautakunta ei hyväksynyt, vaan pidättäytyi 10% korotuksessa. Tällä päätöksellä yhtiö kuitenkin saa euroissa sen summan, jonka on ilmoittanut ensi vuonna tarvitsevansa kasvavien kustannustensa kattamiseen. Lautakunnan pöytäkirjat löytyvät Forssan sivuilta: http://dynastia.forssa.fi/djulkaisu/kokous/TELIN-102414.HTM

      Ihan helppoa tämä vuonna 2012 voimaan tulleen Jätelain mukainen toiminta ja työnjako jätehuoltoyhtiön ja lautakunnan kesken ei ole muuallakaan, esimerkki Itä-Suomesta: http://yle.fi/uutiset/3-9284881

      Itse luotan siihen, että yhteistyöllä hyvä tulee. Koko alueen yhteinen jätepolitiikka ja yhteiset jätehuoltomääräykset on saatu valmiiksi laajalla yhteistyöllä, nyt työn alla on palvelutason määrittely yhdessä LHJ:n kanssa. Tarkastelussa ovat esim. 200 kierrätyspistettä, joista osa korvautuu Rinki Oy:n ekopisteillä. http://rinkiin.fi/kotitalouksille/

  • Nimetön

    Yhä vaan ollaan kiitollisia Anderssonille, että nosti jätekissan pöydälle! Ainakin mökkiläiset ovat seudulla tosi tyytymättömiä siihen, miten Loimijäte vaan rahastaa, eikä mitään kunnon palvelua ole! Ennen oli kunnon jätepisteet joihin mökkiläiset ja vakiasukkaat saivat jättää roskansa. Vaaleissa äänet jarille!!!

      • Nimetön

        Juu, mitä vastaa jätelautakunta siihen, että nykyisellään nämä jätekuskit yli-innokkaasti vievät vajaatäyttöisen astiankin sisällön? Mielestäni vain täydestä astiasta poiskuljetusmaksu, kiitos. Joku roti pitää olla, kuluttajansuoja tässäkin.

  • Nimetön

    Mökkiläinen nyt koittaa ymmärtää että jätelautakunta rahastaa ja hoitaa palvelut joko paremmaksi tai huonommaksi. Monet kerrat kun olin viemässä mökkipussia katokselle niin astiat oli täynnä persaukisten sastamalalaisten kipsilevyjätettä ja villapusseja. Ei siihen kehdannut omaansa viereen jättää nokittavaksi. Ymmärrän täysin miksi ne poistettiin. Ajattelemattomien kuntalaisten vika.

  • Nimetön

    Täällä maaseudulla nämä mökkitiet ovat keväisin huonossa kunnossa eikä jäteautolla ole silloin asiaa perille. Näin mökin asukas saa viedä itse jätteitään kylälle. Joskus tämä tauko on ollut parikin kuukautta… se on vähän liikaa…

  • Nimetön

    Loimijätteenkö ne Porvarien mökkitiet pitäisi korjata? Kyllä se pussukka siellä Mersun kontissa kulkee.

    • Nimetön

      11:08
      Hahhahhaaa!! Taitaa bolsevikkia kyrsiä, kun nylkyttää Ladallaan. Minulla ei ole Mersua, mutta Audi antaa ihan yhtä hyvän kyydin. Bua hah hah haaaa!

  • Nimetön

    En ole porvari, mutta siitä huolimatta olen sitä mieltä, että haja-asutuksen alueellakin asuvan jätehuolto pitää toimia, kun kerran siitä saa maksaakin siis peräti 150 e/vuosi. LHJ. Kyllä tähän hintaan palvelun myös pitää toimia niin ettei aina tarvitse olla soittelemassa, että hakekaa nyt ne jätteet. Kiitos.

  • Päivi Pelttari, jätelautakunnasta edelleen

    Jäteastioiden tyhjennysväli määritellään jätehuoltomääräyksissä. LHJ:n alueen taajamissa tyhjennysvälin maksimi on 2 viikkoa ja haja-asutusalueella 4 viikkoa. Jos kiinteistöllä biojäte kompostoidaan, niin jäteastian voi tyhjentää 4 / 8 viikon välein. Tällä tavalla toteutetaan Jätelain 13§ vaatimusta ehkäistä jätteestä syntyvää vaaraa ja haittaa. Kts. Jätehuoltomääräykset s.14: http://www.jateltk.fi/ohjeet-maaraykset/jatehuoltomaaraykset/

    • Nimetön

      mutta taajamissa ei niitä piskinsontaläjiä ja lirujätöksiä talvella ei kukaan siivoo, kun piskiä kouluttamattomat niitten kanssa ees taas tarpoo… ei näy olevan siihen lakia mitä siteerata, kas kummaa

  • Nimetön

    Jari Anderssonin toiminta on härskiä äänten kalastelua. Tuossa asemassa olevan päättäjän ei ole soveliasta kerätä nimilistoja puuttelisin tiedoin.

  • nimetön

    Pointsit Päivi Pelttarille osallistumisesta. Sitä ei usein näe aiheesta riippumatta. Tämä jos mikä on oikeaa vuoropuhelua.

  • nimetön

    Mikähän se on tämä “komentosarjavirhe”, joka hyppää kun kani hatusta aina kun yrittää tälle sivulle????!!!!

  • Nimetön

    Perusmaksulla katetaan myös jäteneuvonta, jätelautakunnan toiminta. Herää kysymys miten voi olla mahdollista että toiminta-alueellamme on maan kallein jätelautakunta? Ei tarvitse ihmetellä maksujen suuruutta.

  • Nimetön

    Nyt heräsi kysymys, että onkohan siellä LHJ:ssa aivan liikaa näitä johtajia ja muita ts. hallintoa voisi keventää…

  • Päivi Pelttari, jätelautakunnasta edelleen

    Vuoden 2017 perusmaksu on 25 euroa, ja siitä lautakunnan osuus 15%. LHJ käyttää perusmaksusta 85% Jätelain 79§:n mukaan jäteneuvontaan, jätehuollon järjestämiseen liittyviin tehtäviin (asiakasrekisteri ja laskutus), vaarallisen jätteen sekä muun jätteen alueellisten vastaanottopaikkojen perustamiseen ja ylläpitoon.

    Lautakunnan tietojen mukaan kallein jätelautakunta löytyy Ylivieskasta, missä lautakunnan kustannus per kiinteistö on 5,11 eur. Lahdessa vastaava luku on 3,96 ja Turussa 2,21. Loimi-Hämeen alueen jätelautakunta asettuu tähän väliin, 3,00 eur/kiinteistö. Tampereen alueellinen jätehuoltojaosto on edullisin, 1,22 eur/kiinteistö, mutta kiinteistöjen määrä siis yli kaksinkertainen verrattuna LHJ:n alueeseen.

    Lautakunnan määrärahalla maksetaan jätehuoltopäällikön ja jätehuoltosuunnittelijan palkka, lisäksi on yksi määräaikainen työntekijä. Toimistopalvelut on ostettu isäntäkunta Forssalta. Muita kuluja ovat ICT-palvelut, ilmoitukset ja postimaksut. Lautakunnassa on 16 jäsentä, eli yksi jokaisesta alueen kunnasta, kuten alueellisessa toimielimessä kuuluu uuden kuntalain mukaan ollakin ja näin on sovittu myös LHJ:n alueen lautakuntasopimuksessa.

    Vuoden 2015 toteutumatietojen mukaan LHJ Oy keräsi perusmaksuilla 1,5 miljoonaa euroa ja jätemaksuilla 8,2 miljoonaa euroa liikevaihtoa ja henkilöstöä emoyhtiöllä oli 47. Lisää tietoja löytyy: http://www.lhj.fi/aineistopankki/raportit/

    • Epätietoinen hämeestä

      Kuulemani mukaan juuri tämä (asiakasrekisteri ja laskutus) ja sen ylläpitäminen on jätelautakunnalle ylivoimainen tehtävä pitää ajan tasalla josta syntyy aiheetonta laskutusta. Miten se oli niin helppoa ja edullista ennen tämän jätelautakunnan mukaan tuloa? Palvelut toimi maan keskiarvoa edullisemmilla hinnoilla??

  • Nimetön

    Lakeuden jätelautakunta joka on väestöpohjaltaan saman kokoinen mitä Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätelautakunta on tuplasti edullisempi?

  • Päivi Pelttari, jätelautakunnasta edelleen

    Nähtävästi keskustelen yhtiön bulvaanin kanssa, kun lautakunnan vuosikulu 283.000 euroa on se ongelma, joka on yhtiön 9,6 miljoonan euron liikevaihdosta (ja kuluista) 3%.

    Hyvä vinkki tuo Etappi, siitä löytyy vertailutietoa http://www.etappi.com. Katsoin, että yhtiön liikevaihto siellä on 23 meur (LHJ 9,6), liikevoitto 1,5 meur (LHJ 0), työntekijöitä 42 (LHJ 47), ekomaksu 3,22 eur (LHJ perusmaksu 25 eur) ja yhdyskuntajätteen porttimaksu 176,20 (LHJ 195,00). Lukuja voidaan siis pyörittää oikein tai tarkoitushakuisesti.

    Tarkoitukseni on ollut välittää tietoa sastamalalaisille lautakunnan asioista niistä kysymyksistä, joita tässä on noussut esille, ja sitä mielelläni jatkan. Nimettömien kommentoijien värittyneet puskista huutelut jätän lukijoiden arvioitavaksi. Hyvää pyhää kaikille!

    • Nimetön

      On ymmärrettävää politikkojen esiintyvän omalla nimellään, me veronmaksajat voimme huudella puskista tai puskien takaa nimellä tai ilman me äänestämme tai olemme äänestämättä. Kiitos kun olet vastaillut Päivi! Miten asiat ennen hoidettiin? ennen kuin jätelautakunta on palkannut päälikköä, suunnittelijaa, sijaista sijaisen perään? Viranhaltijan ymmärrän joka valvoo yhtiön toimivan lakien ja asetusten puitteissa. Ymmärtääkseni jätelautakunta hoitaa viranomaisen johdolla viranomaistehtävää viranomaisen vastuulla eikä yhtiön taloutta tahi omistajanohjausta? Olenko väärässä??
      En epäile että haluaisit johtaa harhaan meitä Sastamalalaisia kuntalaisia, veron ja palveluiden maksajia. Kiitos ja mukavaa pyhäpäivää.

    • oikeaa tietoa täältä puskista

      Jos tarkoitus on pyörittää lukuja oikein, niin esim.Etapin ekomaksun suuruus on 3,22 euroa KUUKAUDESSA. Vuositasolla tuo tekee 38,64 eur (LHJ: perusmaksu 25).
      Tämä nyt vain yhtenä kuriositeettina…

      • Päivi Pelttari, jätelautakunnasta edelleen

        Hyvä huomio, kiitos! Lautakunta ei kuitenkaan käsittele yhtiön esittämiä korotusesityksiä siitä näkökulmasta, että vertailualueella on korkeampi taksa.

  • Päivi Pelttari, jätelautakunnasta edelleen

    Asiakasrekisteri ja laskutus on yhtiön tehtävä, koska Loimi-Hämeen alueella on ollut käytössä perusmaksu (vuonna 2017 25 eur) ja yhtiö laskuttaa sen.

    Viranomaisrekisteri, joka on lautakunnan lakisääteinen tehtävä, kerää tiedon kiinteistöittäin kerätystä jätteestä kuljetusyrityksien välittämän tiedon mukaisesti. Viranomaisrekisterien rakentaminen on ollut uusi asia koko Suomessa, ja valmista ratkaisua siihen ei ollut. Tässäkin on LHJ:n alueella tehty yhtiön kanssa yhteistyötä ja lähdetty liikkeelle yhtiön vanhasta asiakasrekisteristä. Nyt ollaan jo hyvällä mallilla.

    ELY-keskus ja kuntien ympäristöviranomaiset valvovat kaikkea jätelainalaista toimintaa.

  • Nimetön

    Ymmärsinkö nyt oikein, että tavallisen kuluttaja maksaa jälleen kerran sen 10 prosentin korotuksen jätteistään.
    Yhden hengen talousjäte vuodessa on silloin 165 euroa, jäteauto käy kerran kuussa, joskus harvemminkin….

    • Päivi Pelttari, jätelautakunnasta edelleen

      Vuodelle 2017 on tulossa 10% korotus kiinteistökohtaiseen perusmaksuun, eli perusmaksu on 25 eur/kiinteistö (+2,50 eur) ja vapaa-ajan asunnon 15 eur/kiinteistö (+2 eur). Tämän laskun lähettää siis LHJ Oy kerran vuodessa.

      Yhdyskuntajätteen porttimaksu nousee ensi vuonna 4,6% ollen 204 eur/tonni (+9 eur). Keskimääräinen jätemäärä per asukas on Suomessa noin 500 kg, jolloin yhden hengen kiinteistölle tulee lisälaskua 4,50 eur, ja vuosihinta on noin 100 eur. Tämä yhdyskuntajätteen maksu sisältyy kuljetusyhtiön kiinteistölle lähettämään laskuun nk. läpikulkueränä. Jos teillä kuljetuslasku on ollut 165 eur/vuosi, niin siihen olisi odotettavissa taksapäätöksen perusteella noin 4,50 euron korotus. Muihin tekijöihin en tietenkään osaa ottaa kantaa.

  • Päivi Pelttari, jätelautakunnasta edelleen

    Kysyjälle klo 10:58 vastaus: Ennen uuden jätelain voimaantuloa vuonna 2012 kuntien yhteinen jäteyhtiö määritteli mm. taksat ja jätehuoltomääräykset ja hoiti jätehuollon. Uusi laki toi uuden viranomaisen, jätelautakunnan, jonka tehtävänä on huolehtia kunnalle jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä, kuten esim:
    • jätehuollon liittymisvelvoitteen seuranta
    • jätehuoltomääräysten hyväksyminen
    • jätehuoltomääräyksistä poikkeavien hakemusten käsittely
    • jätetaksan hyväksyminen ja jätemaksua koskevien hakemusten käsittely
    • jätehuollon kehittäminen yhteistyössä kuntien, jäteyhtiön, ympäristöviranomaisten ym. yhteistyötahojen kanssa
    • viranomaislausuntojen antaminen pyydettäessä
    • jätteenkuljetusrekisterin hallinnointi (tieto kerätyistä jätteistä per kiinteistö)

    Jätelautakunnan alaisia työntekijöitä näyttää olevan tyypillisesti kolme, esim. Turussa, Kuopiossa, Lahdessa ja Pietarsaaressa – meillä siis kaksi vakituista ja yksi määräaikainen. Määräaikaisuus on perustunut viranomaisrekisterin rakentamiseen sekä vuoden 2016 osalta Satakierron alueen liittymiseen osaksi LHJ:tä. Tampereella henkilöstöä on neljä, Hämeenlinnassa, Ilmajoella, Imatralla ja Lohjalla kaksi.

    Kokonaisuuden kannalta olisi voinut ehkä tapahtua niin, että kun lautakunta ja uusi viranhaltija, myöhemmin kaksi, aloitti työnsä, niin yhtiöstä olisi vähentynyt vastaava määrä työpaikkoja. Näkemykseni on, että nykyiset viranomaistehtävät ovat jotakin muuta, mihin vuonna 1995 perustetun jäteyhtiön toiminta oli keskittynyt – ja uusi Jätelaki on jo ovella!

    Tärkeä huomata, että lautakunta ei valvo yhtiötä millään tavalla, vaan yhtiö toimii hallituksensa ja toimitusjohtajan johtamana ja heidän vastuullaan, noudattaen osakeyhtiölakia ja myös omistajaohjausta, jota osakaskuntien on mahdollisuus antaa kerran vuodessa yhtiökokouksessa.

    Yhtiön talous liittyy lautakuntaan taksavalmistelun yhteydessä. Yhtiö esittää korotuksia omien kustannuspaineidensa mukaisesti, ja lautakunta liittää mukaan oman talousarvionsa mukaisen summan. Yhtiön ja lautakunnan yhteisen palvelutason määrittelyn kautta vaikutetaan yhtiön talouteen myös, jos esim. päätettäisiin lisätä tai vähentää jotakin palvelua.

  • Nimetön

    Päiville iso peukku!!!!! Nyt tulee selkeästi luettavaa ja ymmärrettävää faktaa ilman puskista mutujuttujen huutelua nimettömänä.

    • Nimetön

      no näyttääpä oma hovi olevan täällä kilvan ylistämässä…

  • Nimetön

    Moniko valtuutettu on perehtynyt Päivin tavoin kyseessä olevaan asiaan?

    • Päivi Pelttari, jätelautakunnasta edelleen

      Motiivi perehtymiseen tulee siitä, että lautakunnan jäsenellä (yksi per kunta) on sama vastuu kuin sen alaisella virkahenkilöllä – ei kokouksiin voi mennä sokkona! Jos kurkkaatte pöytäkirjoja, ymmärrätte kyllä.

      Ensimmäinen jätelaki tuli Suomeen 1978 – muistatte kuinka sitä ennen esim. peltipurkit löytyivät ojista tai että vanhan kaatopaikan päälle jopa rakennettiin. Laki uudistettiin EU:n mukaiseksi 1993 tavoitteena tukea kestävää kehitystä edistämällä luonnonvarojen järkevää käyttöä sekä ehkäisemällä ja torjumalla jätteistä aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle. Vuoden 2012 uudistui toi sitten kuvioon mukaan viranomaisen, eli jätelautakunnan sekä mm. viranomaisrekisterin, jolla seurataan kiinteistöjen jätemääriä. Neljä vuotta on siis kipuiltu tämän kanssa. Tulevasta lakiuudistuksesta löytyvät tiukemmat vaatimukset kierrätykselle. Lautakunnan ja jäteyhtiön lisäksi jätelakia toteuttavat kuljetusliikkeet, yksityiset jäteyhtiöt ja Rinki Oy (pakkausjätteen kierrätys) – valvonta on kuntien ympäristöviranomaisilla sekä ELY-keskuksella.

      Mutta nyt tuntuu siltä, että jäteasioiden käsittely saa nyt riittää. Kiitos mielenkiinnosta!

      • RH

        Voisitko sen verran Päivi vielä valaista asiaa, että kun tällainen selvitys on juuri muutama vuosi sitten konsultilla teetetty, että sama selvitys pitää nyt uudelleen teettää? Oliko se aiempi meidän yrittäjien kannalta lopputulemaltaan jotenkin epäedullinen?

  • Päivi Pelttari, Rambollin loppuraportista

    Ettäs jouduin vielä Rambollin vm. 2012 loppuraportinkin selaamaan! Siinä todetaan että erot PJH:n ja LHJ:n välillä eivät ole suuria. Kumpikin sopimus todettiin epämääräiseksi uuden lain kannalta – kumpaakin on sen jälkeen uudistettu.

    Yhtiöillä todettiin olevan riski jätteiden energiahyödyntämisessä – nyt PJH:lla on oma polttolaitos. Jätteiden energiakäyttö tosin tulee Jätelain ensisijaisjärjestyksessä vasta neljäntenä jätteen syntymisen ehkäisyn, uudelleenkäytön ja kierrättämisen jälkeen! Yhtiöiden todettiin olevan vakavaraisia ja että liiketaloudelliset riskit ovat monopoliasemassa vähäiset, ellei niitä aiheuteta osakaskuntien takaamin sopimuksin. Kunnan vaikutusmahdollisuudet todettiin paremmiksi LHJ:ssa, kuten myös kuljetusyrittäjien asema, koska LHJ:n alueella oli/on kiinteistön haltijan kuljetusmalli. Rambollin selvityksessä käytiin läpi myös yrittäjien tarjoama vaihtoehto, joka silloin ei päässyt loppusuoralle.

    Rambollin mukaan Sastamalan kannatti silloin lykätä suuntautumispäätöstään kunnes valinta on mahdollista tehdä kohtuullisin ehdoin. Sastamala ei ole suinkaan ainoa tällainen kuntaliitoskunta Suomessa, mutta vähitellen nämäkin kysymykset ratkeavat. Sitä kohden nyt valtuustoaloitteen voimalla. Selvyyden vuoksi totean vielä sen, että en allekirjoittanut aloitetta, koska Rambollin selvityksestä on tosiaan kulut suhteellisen vähän aikaa ja mielestäni tätä korttia ei ole vielä katsottu loppuun. Hyvät yöt!

    • ollako vai eikö olla?

      Kiitos Päivi vastauksesta.
      No nyt rupeaa aukeamaan minullekin tämä logiikka:
      Andersson haluaa eroon yhtiöstä (jossa kunnan vaikutusmahdollisuudet ovat paremmat) sillä perusteella, että vaikutusmahdollisuudet siellä ovat huonommat.

      • Päivi Pelttari, osakaskunnan äänivallasta

        LHJ:n suurin osakas on Forssa 16,92%, lähes yhtä suuri on Sastamala 16,33%, sitten Loimaa 13,28% ja Akaa 11,58%. Yhtiö ei siis ole minkään kunnan tytäryhtiö eikä osakkuusyhtiö, jolloin päätöksiin yhtiökokouksessa tarvitaan neljän suurimman kunnan yksimielisyys. Varsinainen toimivalta kuuluu kuitenkin 13-jäseniselle hallitukselle, jossa Sastamalalla kaksi jäsentä. 16-jäsenisessä jätelautakunnassa yksi paikka.

        PJH:sta omistamme nykyisellään (Mouhijärvi ja Suodenniemi) 0,16%, suurin osakas on Tampere 65,33%. Kahdeksanjäseniseen hallitukseen Sastamalan vuoroa ei nykyisessä tilanteessa taida tulla (Treella kolme jäsentä), mutta 12-jäsenisessä jätehuoltojaostossa meillä on ollut 2015-2016 yhden jäsenen vuoro – sitten tulee taas kahden vuoden tauko. Treella on jaostossa 7 jäsentä, eli päätösvalta viranomaistehtävissä. Jaoston sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksista & taksoista olikin juttua eilisessä Aamulehdessä.

        Ajattelisin, että vaikutusmahdollisuudet eivät liity prosentteihin ja määräenemmistöihin. Tärkeintä on, että edustajillamme on hyviä ajatuksia – kyllä niihin sitten kannatuksen saa yli kunta yms. rajojen.

  • Errare humanum est

    Forssaan tulee matkaa noin 100 km ja vastaavasti Tampereelle 50 km…olisiko joku jolle siitä on hyötyä ajatellut että kun valitaan LHJ päästään ajelemaan tuottoisia kilometrejä..mutta vastaanottopistehän on pesurinkadulla joten se niistä kilometreistä..toisekseen Vammalan sopimuksessa ei ollut alun alkaen edes irtisanomispykälää ja kolmanneksi tuo irtautuminen tulee kohtalaisen kalliiksi ja vaikeaksi jos kaikkien jäsenkuntien pitää yhteisesti hyväksyä eroaminen…
    LHJ on kuntien omistama jäteyhtiö..

  • Nimetön

    Anderssonin aloitteen allekirjoittaneiden nimet esiin. Heitä en äänestä.

Kommentointi ei ole käytössä.