Metsuri Rauno Koski aloitti urakkansa keskiviikkoaamuna. Sastamalan kaupungin toimeksiannosta alkoi puuta kaatua Vammalan Seukunmäellä.
Aamupäivän aikana kaikki Seuratalolle johtavan tien ja paikoitusalueen reunamilla seisovat suuret kuuset oli kaadettu, ja Koski kertoi siistivänsä iltapäivän kuluessa mäkeä huonokuntoisista koivuista ja pusikosta.
Suurin syy puiden karsimiseen on turvallisuus. Toinen liittyy kaupungin intressiin muuttaa maisema avarammaksi. 1907 rakennettu Seuratalo tulee nyt paremmin esiin, kun puut väistyvät sitä varjostamasta.
“Kuuset ovat lahoja, katso nyt tätäkin, ihan mätä keskeltä. Jos tällainen yli parikymmenmetrinen puu kaatuu vaikka myrskyssä, voi seurauksena olla henkilö- tai aineellisia vahinkoja”, Koski sanoo.
“Ja kauniit männyt saavat nyt lisää elintilaa. Ne näyttävät hyväkuntoisilta, ja niiden juuret ovat niin syvällä, että ne kestävät kovatkin tuulet.”
Puut herättävät tunteita
Seukun urakka on Kosken mukaan siitä erikoinen, että se näytti jo aamulla herättävän ohikulkijoissa tunteita.
“Metsässä saa häärätä rauhassa, mutta täällä on kova trafiikki, ihmiset ovat käyneet kyselemässä miksi puita kaadetaan.”
Koski ymmärtää, että muutos puhuttaa aina. Varsinkin kaupunkialueella tehtävät kaadot saavat aikaan meteliä puolesta ja vastaan.
Seukku on kovassa käytössä, toimintaa on partiolaisten kokoontumisista eläkeläisten jumppiin ja yksityistilaisuuksiin.
“Kun ihmisten turvallisuus on kyseessä, tosiasiat puhukoot puolestaan. Ei tässä asiassa voi tunteilla”, metsuri summaa.
Informoiko kaupunki alueen asukkaita?
Kaupunginpuutarhuri Reijo Saari sanoo, että aloite Seukun ympäristön siistimiseen tuli kaupunginhallitukselta.
Maiseman muuttamisesta ei erikseen tiedotettu kaupunkilaisia, mutta maisematyölupaa haettaessa Seukun naapurissa asuvia kuultiin. Lupaprosessi tapahtui viime keväänä.
Yhteensä mäeltä kaadetaan Saaren mukaan 15 – 20 puuta.
Hyvä kun kaadettiin, leikimme puiden alla jatkosodan aikana ja siitäkin on jo jonkin verran aikaa. Kivoja muistoja Seukummäestä.
.mehän tämänkin lystin maksamme..siinä vain avoimuus ja asukkaiden osallistumista lisätään aivan turhaan..:-(
😉
Samanlainen rumistus tulee nyt seukunmäestä kuin jo esim. Itsenäisyydentien varrella on nähtävissä, kun puut on raiskattu ja puiden kannot törröttävät karuina hakatun maiseman seassa. Sitä voi nyt pääpuutarhuri Saari käydä ihailemassa kiviä myös Seukun mäellä, joista hän omien sanojensa mukaan kovasti tykkää. Luonnosta ja sen eläimistä viis
Kannot rumentaa kunnes jyrsitään poies, turvallisuus ennenkaikkea..
ajelin siitä tänään ohi ja olihan se ikävä juttu kun niitä kuningas puita kaadettiin. tuli muistoja mieleen kun niilläkulmilla asuin nuoruus vuoteni aina siellä seukun mäellä leikittiin piilosta isojen puiren takana ja käytiin pulsuja katsomassa ei pahoja aina ne meille tyhjät pullot anto. no pahin juttu saatto olla se kun kaverin kanssa hankkijan traktorista siirrettiin akku Helmannin vanhaan amerikan rautaan joka oli siellä seukun mäellä seissyt 3v ei lähtenyt käymään starttas kylä mutta käyntiin ei lähtenyt palautetiin takaisin traktoriin….. voi voi niitä muistoja mitä ilman niitä
Niin kun ei se – 11 vuoden Tapanimyrskykään mukaansa niitä ottanut.
Mikään ei oo ikuista – ei ikikuusetkaan !
Ymmärtäkää nyt hyvät ihmiset että kyseessä on turvallisuusriski, jos/kun puut ovat lahoja. Tilalle kasvaa uusia ja aika nopeastikin.
Ei täällä tyrväällä ole pelkoa puiden kasvamisesta sillä täällä kaadetaan kaikki kasvit ja puut pois tiettyjä ihmisiä häiritsemästä ja maisemaa pilaamasta, olivat ne sitten terveitä tai sairaita kasveja yms. ja kohta ei ole enää mitä kaataa
Ei voi olla metsäläinen ilman metsää? Olisiko niiden lahojen kuusien tarvinnut antaa itsekseen kaatua tai lahota niin vaarallisiksi, että niiden kaataminen ei olisi enää onnistunut hallitusti? Pitäisi vain tottua ajatukseen, että puillakin on määrätty elinikä, jonka tultua täyteen ne lahoavat ja kaatuvat joko itsekseen tai metsurin hallitusti kaatamana.
Aivan terveitä näyttävät osa puista kuvissa olevan. Niin ne lähtivät aikanaan Sylvään koulun sivustalta vuoristomännytkin ja kun joku oikein kuvan kera oli asiaa paikallislehdessä kummastellut oli koulun rehtorin vastaus jäljempänä lehdessä sisällöltään seuraava:”Puut olivat näköesteenä Rautavedelle ja tilalle istutetaan jotakin matalampaa pensaikkoa”. Jos puiden välissä on kitukasvuisia kuusia, miksi niitä ei voinut kaataa. Eipä ole ainakaan vielä uusia pensaita näkynyt, ettei vaan käy Seukunmäen kohdalla samanlailla. Tai jospa tässä odotetaan luontaista uudistusta, jos vaikka joku lintu toisi mukanaan jonkun siemenen, joka sitten kolmenkymmenen vuoden päästä voisi alkaa muistuttaa puuta tai pensasta. Tähän raiskaamiseen alkaa hiljalleen kyllästyä, kun kaikki lintujen pesäpuut hävitetään keskustasta.
Metsää riittää, ajelkaapas hieman keskustasta mettämaahan päin, niin puita piisaa vaikka millä mitalla. Siellä on tilaa linnuille, oraville ja vielä isommillekin nisäkkäille. Käykää ihmeessä.
KILINVITUT… Sata vuotta sitten otetuissa kuvissa ei kaupungissa ole puun puuta.
Sellainen maiseman kuuluu olla..
noin sanoo todella lyhyen ajattelun ihminen
Ei oo kuulkaa mettämaissakaan PUITA ihan kauheesti enää. On kyllä metsäMAATA ja se on enimmäkseen semmosta, ettei kulkemaan pääse. Kaivettu ja myllerretty ylt ympäri tai sitte niin tihheetä puskikkoo ettei läpi pääse.
Seukunmäen voi kyllä parturoira vallan puuttomaks, mutta älkää sitä asfaltoiko sentään.
19:40
Höpö höpö!
luke.fi: ‘Puuston vuotuinen kasvu on 1970-luvun alun jälkeen ollut selvästi poistumaa suurempi. Viimeisin mitattu kasvu on 105,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, kun vuotuinen poistuma on viime vuosina ollut alle 80 miljoonaa kuutiometriä’.