
Entisen Keikyän ja Äetsän kunnantalon kunnianarvoisassa valtuustosalissa nokialainen Tuula Hietamäki kaupittele itse tehtyjä pääsiäiskoristeita. Niitä tutkii ja hieman hypisteleekin keikyäläiseksi tunnustautuva entinen kuntapoliitikko ja Pehulan koulun rehtorin virasta eläkkeellä oleva Jukka Leino.
”Minkälaiset tunnelmat ovat?”, kysyy Jukka Tuulalta. ”Ihan mukavat, mutta tuntuu olevan vähemmän väkeä liikkeelle kuin vuosi sitten”, toteaa Tuula. Jukka on samaa mieltä.
Hän on yksi Keikyän Perikunnan jäsenistä, joiden ansiosta nykyinen Keikyä-talo on herännyt jo toistamiseen Keikyän kyläpäivään. ”Kyllä tämä tuo vireyttä Sastamalan Pehulaan. Alue on maakuntakaavassakin merkitty yhdeksi keskukseksi, jonka Sastamalan kaupunki on tosin vähän unohtanut. Kyläpäivä on yksi tapa nostaa sitä kissan häntää, kun ei sitä kukaan muukaan nosta. Pehula ja Keikyä ovat elinvoimaisia alueita”, vakuuttaa Jukka.
Muistojen matka Keikyästä Sastamalaan Jukan kanssa alkaa 1970-luvun lopulta, silloisesta Keikyän kunnasta. Jukka tuli kokoomuksen valtuustoryhmään kesken kauden varajäsenen paikalta. ”Silloin neuvoteltiinn jo Keikyän ja Kiikan yhdistämiseksi Äetsän kunnaksi. Olin ehdottomasti liitoksen kannalla. Mukaan haluttiin myös Kiikoista, mutta se ei onnistunut. Minusta Äetsän kunta ei ollut virhe. Mutta suuri virhe oli se, että sekä Keikyää ja Kiikkaa pyrittiin kehittämään aivan tasapuolisesti viimeiseen sakkaa. Siihen rahat eivät oikein tahtoneet riittää.”
Jukka muistelee lämmöllä kuntapoliittista alkutaivaltaan. ”Kun nuorimies tuli valtuustoon, niin olihan se melkoinen kunnallispoliittinen yliopisto, kun seurasi esimerkiksi demareitten Jaakko Pohjaa ja vasemmistoliiton Paavo Tuomea. Molemmat ovat jo edesmenneitä.”
Äetsän kunnanvaltuustosta Jukka jäi pois jo hyvissä ajoin ennen neuvonpitoja Sastamalan synnytyksestä. Sastamalaa Jukka ei pidä sinänsä huonona ratkaisuna, mutta kuntapoliittiset ratkaisut eivät ruusuja saa.
”Pitäkää nyt helvetissä huolta myös näistä niin sanotuista sivukulmista, vaikka onhan vanhan Äetsän alueella yli 5 000 ihmistä. Kyllä meillekin jotakin palveluja on järjestettävä. Terveydenhuolto on täällä aivan retuperällä. Yksi hoitaja vastailee puhelimeen ja lääkäriaikoja ei saa millään. Sanotaan, että soita kahden viikon kuluttua, mutta silloinkaan ei lääkäriä luvata. Lääkäriin pitäisi päästä kuulemma Vammalaan, mutta ei pääse”, puhuu Jukka tuohtuneena.
Kylätalolle oli kertynyt jälleen kymmeniä näytteilleasettajia läheltä ja vähän kauempaakin. Mielenkiintoa herätti yläaulan naispari, jotka mittelivät taitojaan hanskat kädessä.
”Tämä on kuntonyrkkeilyä. Opetan sitä Sastamalan Opistossa Tämähän on enemmältii naisten laji, mutta miehiä saisi olla ilman muuta enemmän mukana”, selvittää harrastusta punkalaitumelainen Leena Nikkanen. Hänellä on kaverina keikyäläinen Katja Korpela. ”Miehet toisivat ryhtiä harjoituksiin. Ja saisi lyödäkin enemmän täysillä”, naurahtaa Katja.
Hyvän kyläpäivän Keikyän Perikunta oli jälleen rakentanut.

Oli lämmintunnelmainen ja kotoisa tapahtuma. Kamalasti tuttuja ja höpöteltävää joka suuntaan. Kiitos kaikille järjestäjille!
Nyt taidan opetella nyrkkeilyn niksit. Näyttää siistiltä perhepelissäkin.