Syvässä Tyrväässä, Kataran suoran Stormin puoleisessa päässä vuonna 1958 syntynyt Pauli Mäkelä on vankkumaton kyläkoulujen puolustaja. Hän kävi aikanaan Stormin koulua neljä luokkaa ja piti kokemastaan.
”Minusta kyläkouluja olisi edelleen tarvittu syöttämään oppilaita isompiin kouluihin. Koulun lopettaminen joltakin kylältä sattuu koko lähiympäristöön. Kylä hiljenee ja uusia asukkaita ei juurikaan muuta. Niin on käynyt Kallialassakin”, toteaa Pauli, joka asuu Pohjalantiellä Rautajoen kylän puolella.
Pohtiessaan Kallialan koulun edesmenoa, Pauli kummastelee silloista tilannetta.
”Kallialan seudun kyläyhdistys oli saanut 2003 valmiiksi pitkälle katsovan kyläsuunnitelman. Mukana oli myös kaavaluonnos, joka tähtäsi kylän kasvuun. Tuo kaikki meni sitten lopulta hukkaan. Vammalan kaupunki ei edes miettinyt koulun ja sen alueen kunnostamista. Koulu vain päätettiin lopettaa.”
Sastamalan kaupunki näki päivänvalon vuoden 2009 alussa. Yhtenä johtoajatuksena oli lähipalvelujen säilyttäminen.
”Mutta ei kulunut kuin muutama kuukausi, kun aloitettiin puhuminen kaupungin heikosta taloudesta. Siihen liittyen nostettiin pöydälle Salokunnan koulu Kärppälässä ja Tervamäen koulu Mouhijärvellä. Molemmista haluttiin eroon. Perusteina olivat raha ja oppilasennusteet. Minusta kuitenkin tuntuu siltä, että kouluja vain on haluttu sulkea. Mitään säästöjuttuja ei ole kukaan pystynyt esittämään”, toteaa Pauli.
Sastamala on tähän mennessä sulkenut kuusi alakoulua. Seitsemäs, Kaukolan koulu, on vuorossa tulevan elokuun alussa. Pauli on taistellut myös Kaukolan puolesta tekemällä kuntalaisaloitteen koulun jatkoelämän puolesta.
”Se tyrmättiin kasvatus- ja opetuslautakunnassa. Kävin koululla katsomassa ja päädyin siihen, että koulu olisi voinut jatkaa varsin pienin remontein. Kustannukset uudenlaisen oppimisympäristön rakentamisesta eivät olisi olleet mahdottomia.”
Pauli on sekä rakennus- että koneinsinööri.
”Mutta nyt taistelut kyläkoulujen puolesta on hävitty. Enää Sastamalassa ei ole kyläkouluja. Niiden myötä Sastamala on syönyt yhdet valttikorttinsa. Kun kylillä ei ole enää kouluja, eikä paljon muitakaan palveluja, niin sivukylille muuttavilta vaaditaan melkoisesti maaseutupioneerihenkeä.”
Lue koko haastattelu keskiviikkona ilmestyvästä Alueviestistä.
Ja kuka maksaa kyläkoulut? Maalla asuu paljon kouluttamattomia ja pienipalkkaisia sekä työttömiä. Kohtuuton vaatimus keskiluokalle, kun samalla rajan yli lappaa lisää elättejä.
Mistä tilastosta mahtaa olla vedetty tuo tieto maalla asuvista kouluttamattomista? Ei mistään. Miten niin paljon, kaupunkiin verrattunako? Mihin olet vetänyt esim. Sastamalassa rajan kuka on maalainen ja kuka kaupunkilainen? Jokaiselta jolla tuloja on peritään myös veroja. Tottakai veronmaksajia on vähemmän haja-asutusalueella, muttei sinne uusia kouluja ole ehdotettu rakennettavaksikaan vaan vanhojen ylläpitoa. Opettajien palkat menee veroista joka tapauksessa, samoin koulukuljetukset. Kuka maksaa keskustaan rakennettavat uudet koulutilat?
En vaan tajua, miten ennen joka kylässä oli kyläkoulu, ja pärjättiin.
No tosin mukuloita oli perheissä enemmän kuin yksi.
Onhan tämä Pauli oikeassa, varsinkin Sastamalan toimia arvioidessa.
Paljon on kadotettu kyliin muuttajia ja lisäksi koululaisten kuljetuskustannukset ovat moninkertaistuneet siitä, miksi ne on arvioitu.
Nämä viihtyisät suljetut koulut olisivat tosiaan olleet varsin pienillä remonteilla hyviä,terveellisiä rakennuksia opetus- ja kyläyhteisökäyttöön.
Tämä keskittämisen autuus saattaa olla muutamille päättäjäasemassa oleville opettajille tärkeää, mutta onko se oppilaiden etu?
Tuskin monikaan päättäjä tietää, kuka Sastamalaan syntyvän kouluverkon todellista kehtoa keinuttaa.
Kumpi näistä kylistä lähtee ensin. Kauppa vai koulu? Kyllä se yleensä on kauppa. Tämän kaupan pysymiseen voi asukkaat itse vaikuttaa. Kiskomalla ovenripaa riittävällä tarmolla ja ostosmäärillä. Lapsiluku ei välttämättä kylissä kasva vaikka peitot lepattaisi muulloinkin kuin, pelkästään tuuletuksen voimasta. Ikärakenne.