Sastamalan kaupunki on hyvä esimerkki laajasta maalaiskaupungista, jossa on runsaasti kyliä. Ne ovat yksi kaupungin vahvuuksista, joten niihin pitää kiinnittää huomiota, erityisesti asumisen viihtyisyyteen.

”Meillä on Kokemäenjoen rantaa raivattu aika paljon ja hoidettu nurmialueita Keikyän paloasemalta Keikyän sillan suuntaan”, kehaisee Honkolan asukasyhdistyksen puheenjohtaja Marjatta Valkama.

Hän osallistui Kylänraitit kuntoon -teemailtaan, jonka järjesti EU:n tukema seudullinen kyläasiamieshanke Vammalan kauppalantalolla.

Honkolan asukasyhdistys on yksi esimerkki siitä, kuinka talkoilla saadaan paljon aikaan.

”Meillä liehuu myös lipputangossa oma kylälippu kesäisin”, huomauttaa Valkama.

Voimalaitoksen alapuolista osaa suunnilleen paloasemalle saakka on kunnostanut talkoovoimin Keikyän Perikunta.

”Nuo ovat hyviä esimerkkejä maisemanhoidosta, joka tuo kylille paljon silmäniloa niin asukkaille kuin vieraillekin. Tarkoitushan on, että kylille tulevat huomaavat heti, että paikat ovat kunnossa”, muistuttaa maisemasuunnittelija Jutta Ahro ProAgria Etelä-Suomesta.

Upeaa kulttuurimaisemaa pitää hoitaa

Maisemanhoito ei ole Ahron mukaan sama asia kuin luonnonsuojelu. Hän huomauttaa, että Sastamalan kylillä on paljon upeita kulttuurimaisemia, joita pitää hoitaa.

”Kulttuurimaisemassa näkyy aina ihmisen käsien jäljetet. Maaseudun kulttuurimaisemia hoidetaan parhaiten niin, että kylät ovat asuttuja ja peltoja viljellään.”

Kun jollakin kylällä mietitään ehostuksia, niin kaikki on hyvä aloittaa keinutuolisuunnittelulla.

”Se tarkoittaa sitä, että kokoonnutaan porukalla miettimään mitä halutaan, miten tehdään ja kuka tekee. Yksi hyvä keino ovat myös kyläkävelyt. Niillä löytyy usein kylien vahvuuksia ja omaleimaisia kohteita. Omaleimaisuus on se, jolla kylät erottuvat ja parhaimmillaan ne tuovat jopa uusia asukkaita ja luovat pohjaa yrittäjyydelle”, sanoo Ahro.

“Pieni kateus on hyväksi”

Kylänraittien kunnostuksessa tärkeällä sijalla ovat asukkaiden pihamaat.

”Monta kertaa käy niin, että kun naapuri kunnostaa pihaansa, vieressä tehdään samoin. Pieni kateus on hyväksi”, naurahtaa Ahro.

Tärkeätä on myös se, että kulkijat havaitsevat heti raittien päissä tulevansa johonkin kylään.

”Tähän kyläportit ovat hyvä keino. Niitä Pirkanmaalla on paljon. Portit tarvitsevat tienpitäjän eli ELY-keskuksen luvan. Pirkanmaalla portteihin suhtaudutaan myötämielisesti”, vakuuttaa Jutta Ahro.

Hän vielä toteaa, että erilaisten kylälle ominaisten paikkojen tai maamerkkien ympärillä olevat tarinat ovat mielenkiintoisia. Näitä paikkoja voidaan laatoittaa ja kirjoittaa laattoihin tarinat lyhyesti. Ne tuovat omaleimaisuutta kylille.

Katselmukset kerran vuodessa

Sastamalan kaupunki ei jää vallan toimettomaksi ympäristön ja maisemien suhteen. Ympäristölautakunnan puheenjohtaja Pentti Jarkko muistuttaa, että lautakunta tekee katselmuksen kerran vuodessa jonnekin päin kaupunkia.

”Silloin kiinnitetään huomiota erityisesti tyhjilleen jääneisiin rakennuksiin, joiden ympäristö on huonossa kunnossa tai jopa vaarallinen. Tällöin omistajille lähetetään huomautus. Suuri osa tekee sitten jotakin, mutta osa ei tee mitään. Pakkokeinot ovat harvinaisia.”

Jarkko toteaa, että katselmuksissa ei juuri kiinnitetä huomiota puskiin ja pensaisiin.

”Kyllä etusijalla ovat ehdottomasti vaaralliset paikat. Niitä löytyy vuosittain.”

Huomautukset eivät vaadi lautakunnan katselmusta tai päätöstä. Jos joku havaitsee esimerkiksi vaarallisen rakennelman, niin siitä voi ilmoittaa suoraan rakennustarkastajalle.

”Sen verran pitää kehaista, että esimerkiksi Kiikoisten kylänraitti Pohjanmaantieltä Tervehaudan suuntaan on hieno. Sitä on hoidettu hyvin. Pihat ja rakennukset ovat kunnossa”, sanoo Jarkko.