Jarno Laitala, Teemu Uusimaa ja Kalle Aalto seisovat Loimijoen rannassa ja katselevat huolestuneina hiljaa virtaavaa vettä.

Yhteinen huoli jokien kunnosta sai heidät sekä Jussi Laitalan, Juha Aaltosen ja Timo Tuomisen tarttumaan toimeen ja perustamaan vesienhoitoyhdistys Pahakoski ry:n.
Vuosi sitten keväällä alkunsa saaneen yhdistyksen tarkoituksena on keskittyä vesistöjen hoitoon ja niiden kestävään virkistyskäyttöön.

Toiminta-alueeseen kuuluvat koko Kokemäenjoen padottu alue Liekovedeltä Harjavallan voimalaitokselle asti, Loimijoki kaikkine sivujokineen ja puroineen sekä Kokemäen Sääksjärvi tulo- ja laskujokineen.

”Yhdistyksen toiminta ulottuu 12 kunnan alueelle”, huittislainen Laitala kertoo.

Yksi Pahakoski ry:n päällimmäisistä tavoitteista on toutainkannan elvyttäminen.

”Toutainkanta on kohtalainen Kokemäenjoella ja Loimijoen alaosassa, mutta saaliit ovat kääntyneet selvään laskuun erityisesti tällä vuosikymmenellä. Istutuksilla luodut runsaammat kannat ovat paikoitellen jopa lähes kadonneet”, yhdistyksen puheenjohtajana toimiva, sastamalalainen Aalto tietää.

Pahakoski ry on päättänyt kantaa oman kortensa kekoon toutainten hyväksi aloittamalla kalojen merkitsemisen.

”Vähintään 50 senttiä pitkien kalojen selkäevään laitetaan yksilöllisen koodin sisältävä carlin-merkki. Kun kalastaja saa kiinni merkityn kalan, toivomme, että kalasta otetaan ylös pyyntipäivä ja -paikka sekä kalan pituus. Lisätiedot, kuten kalan paino ja pyyntitapa ovat myös kiinnostavaa tietoa. Toivomme, että merkityt kalat päästetään takaisin veteen”, Laitala sanoo.

Tiedot voi toimittaa postitse tai sähköisesti Luonnonvarakeskukselle, jolloin niistä maksetaan viiden euron palkkio.

Merkintätietojen perusteella pyritään selvittämään jokialueen toutainkannan suuruutta, kalan vaellusta ja kuolevuutta sekä yksittäisten kalojen kasvua ja toipumista aktiivivälein suoritetun pyynnin rasituksista.

Tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa kalastuksen sääntelyssä, kunnostustoimenpiteiden suunnittelussa ja kalastusmatkailun kehittämisessä.

“Toutain on hieno kala, joka tuo joelle elävyyttä. Uskon, että sen perässä olisi helppo houkutella tänne urheilukalastajia pidemmältäkin”, Aalto pohtii.

Viime vuonna yhdistyksen jäsenet saivat merkittyä 22 kalaa. Tänä vuonna ollaan kevään jäljiltä suunnilleen samoissa lukemissa.

”Meillä on yhteensä 200 merkkiä, mutta kaikkia tuskin saadaan vielä tänäkään vuonna paikoilleen. 50 merkittyä kalaa on hyvä tavoite tälle kesälle”, Aalto sanoo.

Loimijoen kunto huolestuttaa. Aiemmin vihreä levä ilmestyi jokeen vasta elokuussa, viime vuonna sitä oli jo kesäkuun alussa.

Rehevöitymistä on havaittavissa kaikkialla Pahakoski ry:n toimialueella.

Miehiä harmittaa myös se, ettei tällä alueella ymmärretä vesistön mahdollisuuksia.

”Virkistyskäyttö on oleellinen osa vesistöjen hyödyntämistä. Jokia ei pitäisi väheksyä, vaan ottaa niistä kaikki mahdollisuudet irti. Samalla ihmiset ehkä huomaisivat tehdä enemmän toimia puhtaamman vesistön hyväksi”, Aalto painottaa.

Lue koko juttu 6.6. Alueviestistä.