Jarno kohtasi karhun silmästä silmään Huittisissa

Kuvituskuva Pixabay.

Huittislainen Jarno Laitala oli maanantain ja tiistain välisenä yönä kalassa Loimijoella, Vanhankosken alapuolella, kun selän takana olevasta pusikosta alkoi kuulua oksien rasahtelua.

“Ajattelin, että sieltä tulee varmaan hirvi tai peura, koska rapina oli sen verran voimakasta.”

Hetkeen mitään ei näkynyt ja Laitala keskittyi kalasaaliin narraamiseen.

Noin viidentoista minuutin kuluttua rapina voimistui ja kuului entistä lähempää. Samalla hetkellä ilmoille kantautui myös murahtelua.

“Siinä vaiheessa ymmärsin, että nyt on karhu selän takana. Ajatukset kulkivat vielä jokseenkin järkevästi, joten laitoin käden taskuun ja aloin kaivaa puhelinta esiin. Järkeilin, että on liian pimeää valokuvan ottamiseen, mutta videota tai ainakin ääntä tästä voisi saada nauhalle”, Laitala kertoo.

Käsi jäi kuitenkin taskuun, sillä seuraavaksi kuului kova karjahdus.

“En osaa sanoa miten pitkään siinä seisoimme perätysten. Ikuisuudelta se aika tuntui ja jokainen karjahdus oli niin kova, että se tuntui repivän sisuskalut irti”, hän muistelee.

Laitala arvioi, että lähimmillään karhu oli vain noin viiden tai kuuden metrin päässä hänestä.

Lopulta karhu siirtyi vähän kauemmaksi ja Laitala uskalsi kääntyä katsomaan eläimen suuntaan.

“Siinä vaiheessa se oli noin 15 metrin päässä ja karjui joen toisella puolella.”

Silloin Laitalan jalat alkoivat toimia ja mies pinkaisi karkuun.

“Tein sen, mitä ei pitäisi tehdä ja lähdin juoksemaan. Kertaakaan en katsonut taakseni, kun ryntäsin vähän matkan päässä olevalle autolle. Vasta autossa uskalsin kaivaa puhelimen esiin ja soittaa vaimolle.”

Seuraavana aamuna Laitala ilmoitti havainnostaan petoyhdyshenkilö Martti Vahelalle, joka kävi etsimässä paikalta mahdollisia jälkiä. Maasto on tällä hetkellä niin kuivaa, etteivät karhun askeleet olleet tallentuneet maahan.

“Itsekin olen käynyt siellä parina päivänä katsomassa. Muutamissa rungoissa on sellaisia jälkiä, että hirven tai jonkun pienemmän eläimen kulkeminen niitä tuskin aiheuttaisi, mutta valitettavasti mitään tassunjälkiä ei ole nähtävissä”, Laitala harmittelee.

Laitala on kokenut luonnossa liikkuja. Kalastaessa hän on törmännyt usein saukkoihin ja majaviin. Sudenkin kanssa miehen polut ovat kerran kohdanneet. Silti mitään kokemusta ei voi verrata kohtaamiseen karhun kanssa.

“Koskaan ennen en ole pelännyt samalla tavalla.”

Mitään kammoa kohtaaminen ei kuitenkaan jättänyt. Laitala aikoo lähteä yksin kalaan myös ensi yönä.

“Näissä meidän metsissä kulkeminen on ihan turvallista ja normaaliolosuhteissa karhu välttää ihmisen kohtaamista. Luulen, että silloin yöllä tuuli oli niin navakka, että se esti karhua huomaamasta läsnäoloni ja sen takia ajauduimme samaan paikkaan samaan aikaan.”

Karhuhavainnot harvinaisia Huittisissa

Petoyhdyshenkilö Heikki Kulmala kertoo, että karhuhavainnot ovat Ala-Satakunnan alueella todella harvinaisia.

“Korkeintaan yksi tai kaksi vuodessa. Enemmän karhuja liikkuu Pohjois-Satakunnassa.”

Yleensä havaintoja tehdään nuorista, noin 2,5-vuotiaista karhuista.

“Karhu liikkuu kaksi ensimmäistä kesää emonsa kanssa, jolloin reviiri pysyy varsin pienenä. 2-vuotiaina urokset lähtevät vaeltamaan, joten reviiritkin muodostuvat suuriksi. Tästä syystä havaintoja tehdään eniten juuri näistä emosta erkaantuneista, nuorista yksilöistä, jotka etsivät omaa paikkaansa.”

Kulmala tietää, että karhu saattaa liikkua päivän aikana jopa noin 30 kilometrin matkan.

“Ne ovat tasaisessa liikkeessä koko ajan.”

Kulmala arvioi, että kuivuus on ajanut Huittisissa havaitun karhun pois metsän kätköstä.

“Se on varmasti tullut joelle juomaan, sillä luonto on tällä hetkellä niin kuiva, että vettä ei löydy muualta.”

Koska karhusta ei jäänyt jälkiä, havainto on kirjattu näköhavainnoksi ja se jää siitä syystä epävarmaksi.

“Tällaisissa tapauksissa olisi äärimmäisen hyvä saada eläimestä kuva vaikka kännykällä, jotta asia voitaisiin varmistaa sillä. Karhujen näköhavainnot ovat kuitenkin pääsääntöisesti todella varmoja, sillä varsinkaan näin läheltä sitä ei voi sekoittaa mihinkään toiseen eläimeen.”

Mikäli karhun kohtaa luonnossa, on äärimmäisen tärkeää pysyä rauhallisena.

“Tärkeintä on, että ei lähde juoksemaan karkuun, eikä yritä lähestyä eläintä”, Kulmala neuvoo.

  • Motor Ola

    Miksi aina väitetään että ei saa lähteä juoksemaan kun kohtaa karhun? Melkein aina on pakko!

  • Mökkiläinen

    Mekin ollaan perheen kanssa Köyliössä eli aika lähellä…Olishan se hienoa nähdä kerran elämässään karhu luonnossa. Eläintarhassa kyllä on tullut nähtyä silmästä silmään☺

    • Nimetön

      Siinä ei ole mitään hienoa. Karhu on tappaja eikä mitään ‘lutunen nallukka’, niin kuin moni luulee.

  • Höpömies maisemassa

    Kun mies kertoo tuollaisia, hälytyskelloni alkavat soida. Ei ole ensimmäinen luikurijussi maan päällä.

    Mitä muuta se mies kertoilee tutuilleen, työkavereilleen, naisilleen?

    • Nimetön

      Kuule, nyt kannattaisi laittaa se pullonkorkki kiinni. Juhannus meni jo.

  • Nimetön

    Useimmiten puissa olevat rapimisjäljet ovat hirvieläinten sarvien kelomisjälkiä. Silloin kuori on irronnut alhaalta ylöspäin. Kauris merkkailee reviiriään myös näin. Revityt kannot taas ovat yleensä palokärjen jälkiä. Lintu saa yllättävän roisia jälkeä aikaan.
    Kyllähän karhuja metsissä on, mutta eivät ne tule karjumaan rauhallisesti istuvan kalamiehen taakse. Ne välttävät ihmistä viimeiseen asti.

  • kenuskoo

    Nää on sellasia juttuja ettei usko jollei ole kuvaa todisteena taikka sitten satu itselle..

  • Nimetön

    Hyvä, että uskaltauduit asiasta kertomaan, vaikka näitä asiaa uskovia ei juuri näillä palstoilla näy. Nyt kun alkaa marjakausi, niin hyvä muistutus on kaikille lauleskella, pitää meteliä kulkiessaan, ettei käy samoin.

  • hildu...

    -karhu oli 15 metrin päässä ja karjui “joen toisella puolella”…..
    – uitko itse joen toiselle puolen ,vai karhuko
    sinne meloi….

Kommentointi ei ole käytössä.