Yli-Kirran museoalueen, eli Koiramäen talon, portista astelee sisälle Kaikkien aikojen maatalousnäyttelyalueelle Mauri Suominen. Mies on 81-vuotias, nykyisin Huittisissa asuva koneiden ja laitteiden ystävä.
”Viiteentoista vuoteen en ole täällä käynyt. Vaimo kuoli viime joulukuussa, joten nyt on aikaa. Aiemmin oli kaikenlaista touhua. Olen syntyjään Punkalaitumelta ja olin joskus vuosikymmeniä sitten täällä toimitsijanakin. Nyt olen ollut poissa synnyinseudulta 43 vuotta”, juttelee Mauri.
Hän on eläkkeellä oleva autoteknikko. Ollut aikanaan asentajan ja huoltopäällikön tehtävissä. Kiinnostus tekniikkaan on syöpynyt sydänjuuriin saakka.
Kävellessään mäkeä ylös Mauri jää juttelemaan tutun toimitsijan kanssa. Sitten silmiin osuu kiiltävä autovanhus. Ihastuksen kohteena on keltainen kaunotar.
”Se on BMW tai sen sukulainen EMW. Jaa BMV se on, koska keulassa on merkki”, toteaa Mauri.
Aarretta esittelee omistaja, punkalaitumelainen Aimo Ikävalko.
”Auto on vuosimallia 1952. Siinä on kuusirivinen moottori, joka käy todella hiljaisesti, kunhan lämpenee. Moottorin teho on 55 hevosvoimaa.”
Näyttelyalueella on lauantaina kymmen jälkeen aamulla vielä rauhallista. Väki lisääntyy kaiken aikaa ja peltoparkki täyttyy vieraiden autoista. Nähtävää ja koettavaa on runsaasti köydenteosta lievän paistoon. Ja tarjolla on tietenkin myös herkkuja.
Kotieläimet kiinnostavat Joona Haikosta. Hän syöttää niin lampaita kuin kuttujakin. Kiire on niin kova, että nuorimies ei kerkiä tarinoimaan.
Äiti, Heidi Haikonen, pitää kädestä Joonan siskoa Iinaa, jota eläimet myös kiinnostavat. Perhe asuu Tampereen Kalkussa, josta tie toi viime vuonna ensimmäisen kerran Kaikkien aikojen maatalousnäyttelyyn.
”Joonaa ja Iinaa kiinnostavat tietenkin eläimet, mutta Joona piti viime vuonna erityisesti pienestä metsäkierroksesta, koska siellä oli esillä vanhoja loukkuja, joilla pyydettiin riistaa. Minä katselen mieluusti, kuinka ennen vanhaan maatalossa on tehty töitä, ja minkälaisilla välineillä. Viime vuonna todettiin yhteisesti tunnelma niin hyväksi, että tänne on tultava joka vuosi. Siksi olemme taas täällä”, sanoo Heidi.
