”Tämä paikka on yksi ylpeyden aiheistamme. Erikoisuus, ainoa laatuaan Suomessa”, esittelee Vammalan Yrittäjänaisten puheenjohtaja Kirsi Jokiranta Muotilalo Jokisen merkkivaatteiden Outlet-myymälää arvovaltaiselle vieraalle.
Vieras on Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Natalia Härkin.
”Upeaa, että outlet on juuri täällä eikä esimerkiksi Tampereella tai Helsingissä. Tässä on yksi syy poiketa Sastamalaan vähän kauempaakin”, Härkin toteaa.
”Meillä on täällä ihania kivijalkakauppoja paljon ja lähekkäin. Yhdellä pysähdyksellä löytää vaikka mitä”, Jokiranta hehkuttaa.
Jokisen turkulainen myymäläpäällikkö Päivi Laasanen kertoo tykästyneensä Sastamalaan niin paljon, että harkitsee muuttoa paikkakunnalle. Kaunis kaupunki rantamaisemineen, mukavat ihmiset ja työpaikan ”voimanaiset” ovat tehneet vaikutuksen.
Paljon nuoria naisyrittäjiä
Natalia Härkin on ehtinyt omien sanojensa mukaan myös jo vaikuttua Sastamalasta. Hän on perjantaipäivän aikana piipahtanut muun muassa Arjan Ompeluksissa, kahvila Ernomasessa, LA-Laukkuasemalla sekä Keikyän Kivessä.
”Olen tutustunut sekä nuoriin naisyrittäjiin että konkareihin, Sastamalassa yrittäjänaisilla on dynaaminen meininki. Nuorilla on päämäärätietoinen ja rauhallinen ote asioihin, he ovat löytäneet oman tehtävänsä ja paikkansa.”
Suomen Yrittäjänaisten jäsenistön keski-ikä on 55 vuotta. Härkinin mukaan Sastamalassa on muihin paikkakuntiin verrattuna yllättävän paljon nuoria yrittäjiä.
Härkin on otettu siitä, miten hyvä henki naisten keskuudessa vallitsee.
”Puhalletaan yhteen hiileen, sen aistii ja näkee kaikessa. Kokeneemmat sparraavat nuorempia ja vuoropuhelu on vilkasta, se on hienoa”, hän kehuu.
“Työllisyysasteen nostaminen hyödyttää kaikkia”
Maan hallituksen toimet saavat Härkiniltä kiitosta. Poliittisille lakoille ei häneltä heru ymmärrystä. Vaikuttamisen aika on silloin, kun asioita suunnitellaan ja esitellään, ei enää sitten, kun päätökset on tehty.
”Näen lakot menneisyyden jäänteenä. Suurin osa uusista työpaikoista on syntymässä pieniin yrityksiin, joiden työllistämisen kynnystä pitäisi kaikin mahdollisin keinoin madaltaa – vaikka sitten irtisanomissuojaa heikentämällä.”
Härkin painottaa yhteiskunnallisten muutostarpeiden tunnistamista. On lyhytnäköistä roikkua kiinni menneessä silloin, kun kyseessä on yhteinen etu. Työllisyysasteen nostaminen hyödyttää kaikkia.
Yrittäjänaisten ääni kuuluu
Härkinistä on tärkeää, että naisilla on oma valtakunnallinen yrittäjärjestönsä. Naisyrittäjyydessä on omat erityispiirteensä, on enemmän käsityöläisyyttä ja palvelualan yrityksiä. Yhteiskunnan tasa-arvoistumisesta huolimatta uran ja perhe-elämän yhdistäminen haastaa edelleen eri tavalla naisia ja miehiä.
”Meidän on tärkeää verkostoitua, yhteistyössä on voimaa. Yrittäjänaisilla on oma ääni, ja itsenäisenä järjestönä varmistamme, että se myös kuuluu ja vaikuttaa.”
“Täytyy tulla toistekin”
Puheet yrittäjyydestä saavat jäädä, sillä naisporukan sormet syyhyävät päästä tutustumaan outletin valikoimiin. Myymäläpäällikkö Laasanen tuo Härkinille leopardikuvioisen paitapuseron ja tämä viipottaa oitis pukukoppiin. Pian sinne kiikutetaan beigen väristä jakkua ja niihin sopivia housuja.
”Voi että. Tänne täytyy tulla toistekin”, kuuluu pukukopista.
”Taidammekin tästä lähtien tuoda kaikkia vieraamme tänne”, nauraa Kirsi Jokiranta tyytyväisenä.
Tarkoituksena on palapalalta murentaa työntekijän sopimukset. Työnantajan taholta juuri pyritään takaisin vanhaan, aikaan jolloin ei ollut yleissitovuutta, sunnuntaikorvauksia ym. Haaveena on päästä takaisin vanhaan hyvään aikaan 1800-luvulle, sopimukset ei silloin paljon häirinneet. Paljon on jo menty menneeseen, vakituisia työsuhteita on todella vähän, vertaa tilannetta esimerkiksi 1900- luvun lopun tilanteeseen. Nollatunti ym, tätä päivää…
Alahan ruikuttaja työnantajaksi ja maksa palkkaa oikein kunnolla.
En näe mitenkään menneessä roikkumista sitä, että palkalla pitää tulla toimeen. Se varmistaa myös yrittäjien tulot. Jokainen palkansaaja on jonkun toisen yrittäjän asiakas. Ellei siirrytä omavaraisuuteen. Jokaiselle takapihalle lehmä ja perunamaa! Suomen Yrittäjien kannattaisi siivota oma pesänsä. Tämän päivän ammattiliitot ei lähde lakkoon köykäisin perustein.
Tämän päivän ammattiliitot lähtevät lakkoon, jos tyyny on ollut yöllä huonosti.
Tämä koskee erityisesti AKT:ta, mutta myös muitakin liittoja.
Ne haluavat hallita Suomea ja sanella yrittäjälle säännöt, joka on omalla riskillään ja talo velan vakuutena arvon vihervasurit työllistänyt.
Lohdullista asiassa on se, että ammattiliittojen kuolinkellot kumajavat näiden änkyrälakkojen ansiosta.
YTK paisuu ja änkyräliitot kuihtuvat – se on ollut trendi jo pitkän aikaa. Thank God!!!!
Ammattiliitot lähtevät lakkoon viimeisenä keinona, kun mikään muu ei auta, kun sopimukset ja lupaukset eivät ole pitäneet.
Suomen Yrittäjät etujärjestö on varsinkin nyt Sipilän hallituksen aikana yrittänyt sanella, jopa kirjoittaa, ehdot työmarkkinoilla. Viimeisenä niittinä tämä irtisanomisen helpottamissekoilu, jossa siinäkin yrittäjäriskiä koitettiin siirtää palkansaajille.
Lohdullista tässäkin asiassa on voimakas ay-liike, joka tehokkaalla toiminnallaan estää pahimmat mäkysten ja pentikäisten öykkäröinnit.
Huumorimiehiä liikkeellä,” ammattiliitot lähtevät lakkoon viimeisenä keinona”. Takavuosikymmeninä esim. Tampereen isoimmissa konepajoissa lakkoiltiin lähes viikoittain, usein myötätunnosta ja sama meno on jatkunut.
Lainsäädäntöä uudistamalla voidaan poistaa laittomat lakot,se on elinehto pienelle kansakunnalle.
Määrittelepä laiton lakko, jonka poistaminen on elinehto pienelle kansakunnalle.
Kerro vielä mistä syistä lakot ylipäänsä alkavat.
Mieti mitä on tapahtunut ennen kuin lakko aloitetaan.
Yritä keksiä rakentavia ehdotuksia miten lakot voitaisiin välttää.
Vaalien läheisyys riitti ammattiliittojen liikkeelle lähtöön.
Mielenkiintoista on ay-liikkeen harjoittama eriarvoista palkkapolitiikka.
Teollisuusliiton Riku Aallon 23000 e/kk palkka ei aiheuta mitään arvostelua.
Moniko pienyrittäjä kaikkine riskeineen yltää vuodessa samaan ansioon?
Riku Aalto ei johda mitään nyrkkipajaa. Vaan 265 000 henkilön vastuullista teollisuusliittoo. Ammattiliitot on tänä päivänä kaikkein vaastuullisempaa porukka koko työmarkkinakentässä. Työnantajat ja nykyhallitus saisivat ottaa mallia liittojen vastuunkannosta.
Riku Aallon johdolla verovaroin muodostettiin valtion tuella suurin vuokrataloyhtiö, joka tunnetaan nykyisin nimellä Kojamo.
Yhtiö ei maksanut tuloistaan lainkaan veroja ja listattiin pörssiin.
Asumistuista valuu tämän yhtiön kautta nyt osa pörssisijoittajille ja niissähän amerikkalaiset eläkerahastot ovat vahvasti mukana.
Kyllä Aalto on esimerkillinen “vastuunkannosta”.
12:31 Jaa meinaat, ettei ihmiset asuntoja tarvitse. Että ei sen väljä, kun sulla vaan on hyvä olla. Onneksi on näitä vastuunkantajia jotka ajattelee myös muitten hyvinvointia. Sehän juuri on myös ammattiliittojen idea. Yhdessä olemme enemmän.
Toivottavasti työnantajat eivät ota mallia ay-väestä. Nämä ay-änkyrät kun tasaiseen tahtiin laittavat Suomen talouden ja viennin polvilleen milloin mistäkin syystä.
Syyksi riittää lähes mikä tahansa tekosyy.
Jos yrittäjän bisnekset eivät luista ja ansiot jäävät vaatimattomiksi, pitäisi katsoa peiliin. Riittävätkö kyvyt, onko yritysidea huono? Tosin monen yrittäjän palkkatulot ovat pieniä siksi, että hän ei verotuksen minimoimiseksi maksa itselleen rahapalkkaa, vaan keplottelee tulonsa muuten. Mikä pitelee yrittäjää huonosti kannattavassa yrityksessä? Kyvyttömyys tehdä säännöllistä päivätyötä palkan eteen?
No heisulivei, eihän yrittäjää mikään pidättele huonossa yrityksessä.Joka päivä monta yritystä lopetetaan ja uusia perustetaan, onneksi.
Esim. viime kesänä Tampereen reuna-alueilla yksi yritys ilmoitti lopettavansa yritystoiminnan vuoden 2018 loppuun mennessä , työttömiä 320. Samoin Porissa vähän isompi yritys ilmoitti lopettavansa yritystoiminnan Suomessa, n.500 irtisanotaan v. 2019 mennessä. Näissä tapauksissa omistaja ei pidellyt väkisin kiinni yrityksestään vaan katsoi peiliin kun bisnes ei luista, ei riittäneet kyvyt, yritysidea huono?