Sastamalassa on syksyn ajan kokoontunut mielenterveytensä kohentamiseen tukea tarvitsevien ryhmä. He ovat saaneet kannustusta sekä vertaistuesta että aivan uudesta toimintamallista. Mielen pt eli personal trainer auttaa asiakasta eteenpäin askel kerrallaan.

Idea malliin syntyi Veera Salosen mukaan siitä yksinkertaisesta oivalluksesta, että on tärkeää kehittää sellainen tukimuoto, joka motivoi asiakasta.

”Fyysisen puolen tsemppareita on, mutta missä ovat henkiset valmentajat? Moni tarvitsee työkaluja mielen hyvinvoinnin edistämiseen”, Salonen sanoo.

Kokemusasiantuntijana ja mielen personal trainerina valtakunnallisessa hankkeessa toimiva Salonen kertoo mallin pohjaavan aitoon kohtaamiseen ja asiakkaan kuuntelemiseen. Siinä korostetaan ihmisen omia voimavaroja, osallisuutta omassa elinympäristössään, elämän merkitykselliseksi kokemista sekä toiveikkuuden ylläpitämistä.

Salosen mukaan mielen tervehdyttämiseen tähtäävät askeleet mietitään yhdessä asiakkaan kanssa. On tärkeää vaalia niitä asioita, joista mielen ongelmien kanssa painiskeleva saa mielihyvää, voi esimerkiksi kannustaa taiteen ja kulttuurin pariin tai lenkille.

Mielen personal trainer tukee arjessa jaksamista ja selviytymistä.

”Olen käynyt asiakkaan kanssa kävelyllä ja kahvilla. Voin myös lähteä tukihenkilöksi esimerkiksi toisella paikkakunnalla järjestettävään terapiaryhmään tai lääkärikäynnille. Sekin, että minulle saa soittaa milloin vain, on ollut monille helpottava tieto.”

Itsekin elämänsä aikana päihde- ja mielenterveysongelmia kohdannut Salonen kertoo, että tärkeintä toipumisessa on toisten ihmisten tuki sekä toisaalta oma halu parantua.

”Jälkimmäisen oivaltaminen johtaa yleensä siihen, että ihminen sitoutuu eri tavalla esimerkiksi terapiaan ja on valmiimpi tekemään asioita oman hyvinvointinsa eteen.”

Yhteiskunta korostaa tehokkuutta

Hanketta koordinoivan kehittäjäsosiaalityöntekijä Kristiina Ala-Vannesluoman mukaan terveydenhuollossa olisi hyvä päästä eroon ”nyt sun pitää” -asenteesta. Asiakaslähtöisyydellä ja sillä, että terveydenhuollon ammattilainen pystyy kohtamaan ihmisen ihmisenä päästään jo pitkälle.

”Olisi hienoa saada myös enemmän kokemusasiantuntijoita mukaan mielenterveyspalveluihin hoitotyön tueksi. Usein asiakkaat suhtautuvat myönteisemmin sellaisen ihmisen apuun ja neuvoihin, jolla on itsellä samankaltaisia kokemuksia.”

Mielenterveysongelmista ja stressistä kärsii yhä useampi suomalainen. Ala-Vannesluoma pitää hälyttävänä työuupumuksen lisääntymistä.

”Tehokkuutta korostava yhteiskunta vaatii pikaista reagointia moniin asioihin, pitää olla aina somessa ja tavoitettavissa. Monella nuorella aikuisella on ongelmia jaksamisen kanssa. Mistä he saavat apua?” hän kysyy.

”On liikuntaklinikkaa ja ravintoterapeuttia, mutta ihminen on kokonaisuus. Mielen hoitoa ei saa unohtaa”, Ala-Vannesluoma korostaa.

Veera Salosen ja Kristiina Ala-Vannesluoman mukaan mielen sairauksiin liittyy edelleen leimaamista. He uskovat ennaltaehkäisevien mielenterveyspalveluiden kehittämisen vähentävän ennakkoluuloja. Mielen sairaudet ovat sairauksia siinä missä diabetes tai astmakin, ja sairaus on vain osa ihmistä.