Mikä saa Sastamalan miehet runoilemaan? Jälleen työhuoneessani istuu yksi runomies teoksensa kera.

Keikyäläistä Heikki Siivosta kysymys naurattaa. Hän on sitä mieltä, ettei runosuonen aktivoituminen ole sukupuolesta kiinni. Runomiehiä, -naisia, -lapsia, -mummoja, -taatoja täällä riittää. Ehkä Sastamalan vesijohtovedessä on jotain kummaa. Tai sitten tämä on vaan yksinkertaisesti monien tarinoiden kaupunki.

Siivonen on 57-vuotias entinen bussikuski, nykyinen seurakunnan kiinteistötyöntekijä. Paluumuuttaja, joka Saimaan rannoilla kaipasi takaisin kotiseudulleen.

”Juuret olivat liian syvällä Keikyässä, eivätkä ne siellä Lappeenrannassa tahtoneet ymmärtää murrettanikaan.”

Tarinat odottavat löytäjäänsä

Siivonen sanoo olevansa vilkkaalla mielikuvituksella varustettu. Kertomukset kiehtoivat häntä jo lapsena, pilkkusäännöt eivät niinkään.

Heikki Siivonen tuumailee, että iloisesti ulospäin suuntautunut luonne on auttanut häntä niin elämässä kuin runojenkin kirjoittamisessa. Runoissa pitää hänen mielestään olla jokin salainen asia tai pieni tarina, joka koskettaa lukijaa. Heikki näkee runon jokaisessa päivässä. Ne odottavat löytäjäänsä.

Siivonen kirjoittaa paljon tunteista mutta myös vuodenajoista ja luonnosta, ajan kulumisesta. Joskus sana tai lause tulee mielen päälle kesken Puurijärven kierroksen tai kylänraitilla lenkkeillessä, jokimaisemaa katsellessa.

Luonto on runomiehelle tärkeä inspiraation lähde. Kokemäenjoella on monet kasvot: talvella siinä on jään hohto, kesällä lämpimät aallot ja auringon kimmellys, syksyllä tummuus ja tuulen puhaltamat vaahtopäät. Kauneimmillaan joki on tyynenä kuutamoyönä. Silloin se lepää ja huokuu rauhaa.

Siivonen kirjoittaa: Joskus kannattaa pysähtyä, antaa ajan mennä ohi. Katsella tyyntä, kiiltävää joka on vuosienkin jälkeen sama.

Tunteet ulos kirjoittamalla

Pitkäaikaisen parisuhteen päättyminen oli ratkaisevaa Siivosen kirjoitusharrastuksen kannalta. Syntyi tarve kirjoittaa tunteet ulos päänupista.

”Ehkä teokseni voi olla lohdutukseksi jollekin. Ihminen saa ilmaa itsellensä ja pääsee uuteen lentoon eron jälkeen.”

Kirjaksi Siivosen tekstit päätyivät, kun tuttu ihminen innostui niistä Facebookissa ja suositteli ottamaan yhteyttä tamperelaiseen Mediapinta-kustantamoon. Osana Runokirja.fi -kirjasarjaa julkaistiin teos Runo on rakkaus, rakkaus on runo, jota Siivosen mukaan voi ostaa suoraan kustantajalta.

”Kannustan kaikkia kirjoittamaan, sillä se antaa paljon ja vie ajatukset pois arjen oravanpyörästä”, Siivonen vinkkaa.